Olin ajatellut kirjoittaa tämän viikon blogitekstini liikunnasta ja sen merkityksestä hyvinvoinnille hieman eri valossa, mutta viime viikon Elina Tanskasen vieraskynäkirjoitus kehomieliyhteydestä sai minut pohtimaan asiaa ihan toden teolla. Pyörittelin ajatuksia viikonlopun ajan mielessä ja tunsin saavani jonkin sortin ahaa-elämyksiä. Havaintoja, jotka jollekin muulle ovat kenties itsestään selviä asioita, mutta tällaiselle suorittajalle ne eivät näköjään sitä ole olleet.
Elina kirjoittaa tekstissään mm. seuraavaa: ”Kehollisen ulottuvuutensa unohtaessaan moni tekee asioita ennen kaikkea keholleen. Asioista, joita ihmiset tekevät keholleen, on lukuisia esimerkkejä. Sitä voi vaikkapa jälkikäteen todeta, että on ylittänyt omat rajansa tavoitteellisesti treenatessaan, tehdessään yötä päivää töitä tai harrastaessaan seksiä, mikä havahduttaa siihen, ettei olekaan kuunnellut kehoaan ja on päätynyt sen vuoksi tekemään itseään vastaan.”
Elina kirjoittaa kehon ja mielen olevan erottamattomat ja täysin kytköksissä toisiinsa. Hän kertoo, miten ihminen on kehonsa kautta jatkuvasti yhteydessä niin erilaisiin ympäristöihin kuin toisiin ihmisiin – hermosto välittää jatkuvasti tietoa siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Hyvänä esimerkkinä kehoon kertyvästä kokemuksesta hän antaa monelle valtavan tutun ilmiön, eli pitkittyneen stressin. Näiden taustojen siivittelemänä hän kehottaa ihmisiä pysähtymään ja miettimään eri hetkissä ”mitä kehon tasolla tapahtuu, miten se tapahtuu ja mistä kaikesta tulee ylipäätään tietoiseksi kehon äärelle pysähtyessään.” Hyväksi lääkkeeksi oireisiin hän nimeää hengittämisen.
Fyysisellä tasolla pysähtyminen isoin tekijä hyvinvoinnin parantumiseen?
Kuten monia muitakin asioita elämässäni, suoritin myös liikuntaa aikaisemmin aina ”sata lasissa”. Elin koko nuoruuteni urheillen, harrastin SM-tasolla koripalloa. Koripallon lopettamisenkin jälkeen harrastin liikuntaa vuosia todella kovalla temmolla, mm. cross fitin tyyppisiä lajeja. Muistelen taaksepäin aikoja jolloin olin todella stressaantunut. Syytin tästä töitä, teinhän tuolloin jatkuvasti lähes ympäripyöreää päivää, mutta näin jälkikäteen katsoessani taaksepäin jatkoin suorittamista myös vapaa-ajalla. Treenasin kovaa, kävin viikoittain kaiken maailman mainosmaailman kissanristiäisissä, ja viikonloput oli aina aikataulutettu reissuille tai muulle ohjelmalle. Suolistoni oireili pahasti, hyvä että ruoka pysyi sisälläni. Mielessäni ei käynytkään, että kehoni huusi juuri päinvastaista mitä sille tarjosin.
Tuo Elinan artikkeli sai minut miettimään kovasti sitä, onkohan ihan fyysisellä tasolla pysähtyminen ollut loppujen lopuksi isoin tekijä siinä, miten hyvinvointini on parantunut viimeisen parin vuoden aikana niin kovasti? Minä nimittäin todella hiljensin tahtia. Opettelin hengittämään. Löysin arkeeni, joka on aina ollut ja tulee varmasti aina myös olemaan varsin hektistä, lajeja jotka saivat minut kehoni äärelle. Joku sisältä tuleva voima rupesi huutamaan näitä lisää varsinkin noina haastavimpina aikoina, joka sitten taas ruokki hyvinvointini kasvua. Aloitin siis esimerkiksi joogan ja lisäsin arkeeni paljon enemmän luonnossa rauhallisesti kävelyä. Näillä teoilla on takuuvarmasti ollut merkitys siinä, miten hyvinvointini on parantunut.
Hikiliikuntaa ja rauhallista kävelylenkkiä metsässä sopivassa suhteessa
En väitä siis edelleenkään, että hikiliikunta olisi pahasta tai että puntteja ei saisi kukaan nostella. Päinvastoin. Kaipaan itsekin edelleen myös kovaa liikuntaa. En osaa luetella tässä nyt sykettä nostavan liikunnan ja hyvän lihaskunnon vaikutuksia terveydelle ja jopa eliniälle, jokainen meistä tietää niiden tärkeyden. Olen treenannut jopa läpi raskausaikani aina tähän päivään saakka varsin aktiivisesti varsinkin lihaksistoani, enkä ole kärsinyt vielä kertaakaan minkäänlaisista selkä- tai muista kivuista.
"Rakastan myös sykettä nostavan treenin tuottamaa endorfiinihöyryä, enkä haluaisi ikinä luopua siitä!"
Rakastan myös sykettä nostavan treenin tuottamaa endorfiinihöyryä, enkä haluaisi ikinä luopua siitä! Jokin on kuitenkin muuttunut ja uskon, että muutos on pysyvä. Tänä päivänä osaan kuunnella kehoani. Olen siis vahvemmin läsnä kehossani. Tiedän paremmin, milloin minun on syytä jättää kovempi treeni välistä ja suunnata esim. metsään kävelylenkille, ja milloin taas on hyvä hetki painaa hieman kaasua. Jos viikkoni sattuu olemaan todella kiireinen eikä aikaa riitä kaikelle haluamalleni, huomaan yhä useammin valitsevan sen tueksi rauhoittavan joogatunnin tai vaikkapa hidastempoisemman salitreenin yhdistettynä kotona tehtävään rentoutumisharjoitukseen, sen sijaan että suuntaisin kohti rääkkitreeniä.
Ilokseni voin todeta, että tämä muutos tuntuu olevan valloillaan myös muutenkin yhteiskunnassamme, eikä vain omassa elämässäni. Kovien treeniohjelmien lisäksi joissa tavoitteena on joko laihduttaminen tai lihasten kasvattaminen, jopa tunnetut valmentajat ovat lisänneet valikoimiinsa erilaisia palautumiseen keskittyviä kursseja. Mitä kansa pyytää, sitä he toimittavat.
Minskan liikuntakurssien kautta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
Meillä Minskalla on myös viime viikolla avattu hyvinvointiin keskittyvien liikuntakurssien osio. Keskitymme siellä ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseen, lempeys edellä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö treeniohjelmissa joutuisi jotain tekemään. Päinvastoin. Ne on kuitenkin suunniteltu miellyttäviksi kotona tehtäviksi kokonaisuuksiksi ja niin, että ne soljuvat mahdollisimman helposti ihmisten arkeen. Jonin lihaskuntotreenit ovat tehokkuudestaan huolimatta lempeitä, voin suositella niitä lämpimästi. Joni on oma personal trainerini, jonka avulla raskauteni on ollut lihaksiston puolesta täysin kivuton. Hänen ammattitaitonsa on timanttista ja nyt teidän kaikkien saatavilla!
Aino-Sofian joogat puolestaan tarjoavat juuri sitä kehoon laskeutumista, josta yllä olen puhunut. Suosittelen todella lämpimästi kokeilemaan hänen kurssejaan, jotka sopivat jopa täysin aloittelijalle. Hänen lämpö, läsnäolo ja lempeytensä on vietellyt jokaisen kurssejamme testanneen henkilön. Toivonkin sydämestäni, että meidän kurssit tarjoavat monelle ihmiselle apua kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen arjessaan. Se on meidän iso tavoitteemme.
