Teksti | Leo Stranius. Kuva | iStock
1. Asuminen. Pieni asunto ei ole ainoastaan ilmastoystävällinen, kun energiaa kuluu vähemmän. Pieni asunto tulee halvemmaksi. Kun on vähemmän neliöitä, on vähemmän siivottavaa, huollettavaa ja korjattavaa. Huonekaluja, tavaroita ja roinaa tarvitsee luonnostaan vähemmän. Itselläni on puolet vähemmän neliöitä kuin suomalaisilla keskimäärin ja noin 300 henkilökohtaista tavaraa. Enempää ei tarvitse. Kaikelle löytyy paikka ja kaikki on paikallaan. Arki on tehokasta ja sujuvaa.
2. Liikkuminen. Pyöräily ei ole ainoastaan kaikkein ilmastoystävällisin tapa liikkua paikasta toiseen. Kaupunkiympäristössä se on myös nopein ja halvin tapa, ja samalla saa olla ulkona. Lisäksi kunto pysyy yllä päivittäisen hyötyliikunnan ansiosta. Julkisessa liikenteessä taas voi tehdä töitä, lukea tai kuunnella äänikirjoja tai vaikka mietiskellä. Lähiluonnosta nauttiminen ja maata pitkin lomalle matkustaminen tuovat uusia elämyksiä ja lisäävät hyvinvointia.
3. Syöminen. Vegaaniruoka ei ole ainoastaan kaikkein ilmastoystävällisin ruokavalio. Samalla se on myös terveellistä ja huomioi eläinten oikeudet. Vegaaniruuan myötä pääsee tutustumaan uusiin makuihin, ja elintasosairaudet pysyvät luonnostaan loitolla. Uusia vegaaniruokia ja -makuja tulee kauppojen hyllyille ja ravintoloiden ruokalistoille jatkuvasti.
Tätä kirjoittaessani kaikkien huomio on koronaviruksessa ja sen leviämisen ehkäisyssä. Koronakriisi on osoittanut sen, mihin kaikkeen pystymme, kun alamme käsitellä kriisiä kriisinä. Ihmiset pystyvät yllättävän nopeasti muuttamaan arjen käyttäytymistään. Tämä lisää toivoa.
Ilman yksilöiden valintoja emme onnistu koronakriisin emmekä myöskään ilmastokriisin ratkaisussa. Samaan aikaan pitää muistaa, että vastuu on myös poliittisilla päättäjillä ja yrityksillä. Näihin me kaikki voimme vaikuttaa vaatimalla eri organisaatioiden johtajilta ja päättäjiltä nykyistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Sitä, että alamme käsitellä myös ilmastokriisiä kriisinä.
Kaikkein vaikuttavimman teon saattaakin tehdä työpaikallaan, harrastusporukassa tai vaikka järjestötoiminnan kautta, kun vain uskaltaa nousta ylös ja vaatia myös muilta entistä kunnianhimoisempia toimia. Rohkeutta ei ole se, etteikö pelkäisi. Rohkeutta on se, että uskaltaa toimia pelosta huolimatta.
Leo Stranius
- Työskentelee kestävän tulevaisuuden johtajana T-Media Relations Oy:ssa tehtävänään vauhdittaa siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen.
- Työskennellyt aiemmin muun muassa Luonto-Liiton, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kansalaisareenan toiminnanjohtajana.
- Toimii Helsingin kaupunginvaltuutettuna, HKL:n johtokunnassa ja HSY:n hallituksessa.
- Kirjoittanut omaelämäkerran Ekoistin muistelmat (Into 2019) ja ylläpitää ekologisuuteen, kohtuullisuuteen ja onnellisuuteen keskittyvää blogia www.leostranius.fi.
