Kaupallinen yhteistyö | Naturli. Kirjoittaja | Minska. Kuvat | Unsplash
Saako kasvisruoasta riittävästi proteiinia? Lähteekö kasvisvoittoisella ruoalla nälkä? Kaksi seikkaa, jotka mietityttävät etenkin niitä, jotka aloittelevat kasvispainotteista ruokavaliota tai haluaisivat siirtyä kokonaan kasvissyöjiksi tai vegaaneiksi. Vastaus molempiin kysymyksiin on “kyllä”.
Monet kasvikunnan tuotteet, kuten pavut, linssit, herneet, täysjyvävilja, soijatuotteet, siemenet ja pähkinät ovat hyviä proteiininlähteitä. Kun lautasellasi on laadukkaita kasviproteiineja, sopivasti hiilihydraatteja, kuten peruna- tai viljalisäkettä, tuoreita tai kypsennettyjä kasviksia sekä hyviä rasvoja, kuten avokadoa, siemeniä, pähkinöitä ja kasviöljyjä, nälkä ei jää kummittelemaan. Kasviproteiinien etu lihatuotteisiin verrattuna on myös siinä, että ne sisältävät kuituja, jotka puolestaan avittavat suoliston toimintaa.
Pavut, linssit ja kikherneet suosituimpia
Taloustutkimuksen teettämän Suomi syö -tutkimuksen (2019) mukaan jo 50 prosenttia suomalaisista käyttää kasviksia pääruoan lisukkeena päivittäin tai lähes päivittäin. Suosituimpia kasviproteiinin lähteitä ovat pavut, linssit ja kikherneet. 44 prosenttia raportoi syövänsä kasvisruokaa pääruokanaan vähintään kerran viikossa. Kasvisruoka valitaan ensisijaisesti hyvän maun, terveellisyyden ja keveyden, vaihtelunhalun sekä lihansyönnin vähentämisen vuoksi.
Myös vegaanibrändi Naturli’ on selvittänyt omassa kuluttajatutkimuksessaan (2020) kasviproteiinien käyttöä: suomalaiset toivovat, että kasviproteiinit solahtavat helposti osaksi arkikokkailuja ja että niitä voisi käyttää mahdollisimman monipuolisesti. Myös korkeaa proteiinipitoisuutta pidettiin tärkeänä.
Proteiinin saantisuositus on 10–20 prosenttia päivän kokonaisenergiantarpeesta. Tämä tarkoittaa 1,1–1,3 grammaa proteiinia painokiloa kohden. Toisin sanoen esimerkiksi 60-kiloinen nainen tarvitsee proteiinia 70–80 grammaa päivässä. Tarve toki vaihtelee iän ja fyysisen aktiivisuuden mukaan.
Arkikokkaajan unelma: herneproteiini
Kasvikunnan tuotteiden proteiinikuninkaana on pidetty soijapapua, mutta tutustumisen arvoinen on myös herneproteiini. Siinä on soijapavun tavoin kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Lisäksi herneproteiinin etuna on hidas imeytyminen ja se on usein myös lempeä vaihtoehto kenkummallekin vatsalle ja suolistolle.
Naturlin uudessa herneproteiinipohjaisessa jauhiksessa proteiinipitoisuus on peräti 17 prosenttia. Verrokkina mainittakoon, että jauhelihassa proteiinia on 18,8,–20,8 prosenttia (fineli.fi). Minced pea based vegaaninen jauhis toimii kuin lihaisa kaverinsa eli sitä voi käyttää vaikkapa makaronilaatikkoon, pastakastikkeisiin tai vegepihveihin ja -pyöryköihin. Naturlin tuotekehityksen ajatuksena onkin, että tuotteita voisi käyttää 1:1 eläinperäisten tuotteiden korvaajina. Pakastetuotteena jauhis on myös kätevä hätävara niihin päiviin, kun jääkaappi ammottaa tyhjyyttään.
Luonnollisesti herneproteiini on myös ympäristölle ystävällisempi valinta. Tutkimusten mukaan esimerkiksi naudanlihan ekologinenkin kasvattaminen tuottaa kuusi kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin herneiden viljely.
