||

Maria Varon: Miksi luontoyhteys on meille tärkeä?

Kirjoittaja | Maria Varon Kuvat | Uzi Varon ja Unsplash

Kun asiaa tarkastellaan riittävän pienessä mittakaavassa, voimme nähdä, että kaikki elämä riippuu mikrobeista, kuten arkeoneista, bakteereista, hiivoista ja viruksista. Mikrobitutkimus on paljastanut meille, ettei ihmisen ruuansulatus, iho, hengitystiet, immuunipuolustus tai välittäjäaineiden tuotanto toimisi normaalisti ilman mikrobeja. Ne ovat alunperin synnyttäneet kaiken elämän siniselle planeetallemme ja vaikuttavat edelleen siihen, millaiseksi eri elämänmuodot evoluution myötä muovautuvat.

Mikrobien kautta olemme jatkuvassa symbioosissa ympäröivän luonnon kanssa.

Erilaiset mikrobit pitävät ihmisen – kuten kaikki muutkin elämänmuodot – hengissä ja mahdollistavat myös geenien vaihdon eri lajien välillä. Mikrobien kautta olemme jatkuvassa symbioosissa ympäröivän luonnon kanssa. Moderni länsimainen elämäntapa on kuitenkin vaikuttanut meihin niin, että mikrobiverkosto on muuttunut ja köyhtynyt. Ihmisen kehon mikrobien monimuotoisuus on vähentynyt, ja niin on tapahtunut myös muokkaamassamme ympäristössä, kuten kaupungeissa. 

Kuva | Unsplash

Mikrobiomin tasapaino on avain

Luontoympäristössä elävien mikrobien tärkeä rooli immuunisysteemimme kouluttajana on avautunut entistä enemmän, kun on alettu tutkia, miksi länsimaissa kärsitään poikkeuksellisen paljon erilaisista allergioista ja autoimmuunisairauksista. Onkin huomattu liian steriilin ympäristön saavan aikaan sen, että elintilaa valtaavat yhä enemmän sellaiset mikrobit, jotka lisääntyvät agressiivisesti ja syrjäyttävät tasapainoa tai terveyttä ylläpitäviä lajeja. Mikrobiomiimme pätee sama sääntö kuin muihinkin ekosysteemeihin - mitä monipuolisemmin eri lajeja elää tasapainossa, sitä paremmin koko systeemi voi. Näille nopeasti lisääntyville mikrobeille on siis myös oma tehtävänsä, mutta ne alkavat aiheuttaa ongelmia lisääntyessään hallitsemattomasti.

Kun mikrobiomimme on epätasapainossa, eikä immuunipuolustus saa sopivaa harjoitusta metsissä, karjatiloissa tai luonnonvaraisilla niityillä eläviltä mikrobeilta, kehossamme voi syntyä erilaisia tulehdustiloja ja saatamme kärsiä allergioista tai autoimmuunisairauksista. Elimistömme voi oireilla monin eri tavoin. Esimerkiksi yliherkkyys, iho-ongelmat, masennus, erilaiset suolisto-ongelmat tai lasten käyttäytymishäiriöt ovat ongelmia, joiden taustalla voi osaltaan olla mikrobiomin epätasapaino. 

Kuva | Unsplash

Metsä voi parantaa ihon kautta

Metsistämme löytyy kuitenkin vielä elinympäristöä, joka mahdollistaa tiettyjen luonnon tasapainoa ylläpitävien mikrobilajien säilymisen. Kun metsä kompostoituu, eli kun puiden neulaset ja lehdet tippuvat maahan ja maatuvat, muodostuu humushappoja ja metsämultaa, jossa elää erittäin hitaasti lisääntyviä mikrobeja. Näillä mikrobeilla on kyky ylläpitää elämää ja vahvistaa luontoyhteyttämme, tasapainottaa mikrobiomiamme ja tukea vastustuskykyämme. Kun nämä mikrobit ovat kosketuksissa ihoomme, ihon tunnistusmekanismit, jotka ovat osa immuunisysteemiä, reagoivat ja lähettävät signaalin eteenpäin verenkierron välityksellä myös kehon muille alueille. Tämän seurauksena elimistö toimii tasapainoisemmin ja tulehdus kehossa vaimenee.

Emme voi kaikki muuttaa kaupungista keskelle metsää, mutta entä jos metsä tulisikin meidän luoksemme?

Olen jo muutaman vuoden ajan saanut ilon olla mukana tuotekehitysprojektissa, jossa suomalaisten yliopistojen kehittämää mikrobiuutetta, “metsäpölyä”, lisätään voiteisiin. Reconnecting Nature™ -mikrobiuute tukee tutkitusti elimistön mikrobiomia ja vastustuskykyä ihon kautta käytettynä; se on kuin supermetsä. Kehittämämme tuotteet ovat sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ja ne sisältävät korkealaatuisia luomuraaka-aineita, jotka tukevat metsäpölyn vaikutusta. Jopa päivittäinen luontoyhteys on ihmisen hyvinvoinnille elintärkeää, mutta joka päivä on vaikea etenkin kaupungissa päästä metsään. Moi Forest -tuotteemme ovatkin metsäkylpy niille päiville, kun luontoon ei itse pääse.

Tutkimuksia aiheesta:

https://www.futuremedicine.com/doi/10.2217/fmb-2017-0286

https://advances.sciencemag.org/content/6/42/eaba2578 

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28165640/ 

Lue lisää Vieraskynä-kirjoituksia