Julia Thurén: Valitsen usein rahan ajan sijaan

|
Raha vai aika? Siinäpä kinkkinen kysymys, jonka vastaus on heijastus jokaisen omasta arvomaailmasta ja elämäntilanteesta. Lue toimittaja, VTM ja Kaikki rahasta -kirjasta tunnetun Julia Thurénin viisaita näkökulmia ikuisuuskysymykseen.

Kirjoittaja | Julia Thurén. Kuva | Kaisu Jouppi

Joudun vastaamaan arjessani melkein joka päivä kysymykseen: kumpaa arvostan enemmän, aikaa vai rahaa? Tiedän, mikä on ”oikea” vastaus. Pitäisi valita aika. Se tarkoittaisi, että olen syvällinen, jalat maassa oleva ihminen, joka arvostaa enemmän henkisiä arvoja kuin materiaa. Usein valitsen silti rahan.

Kysymys nousee esiin toistuvasti arjen keskellä: kävelenkö parin kilometrin matkan ja säästän 2,80 euroa vai hyppäänkö ratikkaan ja säästän noin 20 minuuttia? Palkkaanko siivoojan ja säästän neljä tuntia siivousaikaa vai maksanko 130 euroa siivoojan palkkaa?

Vaihtokauppa työn ja vapaa-ajan välillä on ollut aina läsnä: kun olin kaupan kassalla tai majakkaoppaana kesän, minun oli valittava, otanko tarjotut ylimääräiset työvuorot. Yleensä otin. Nyt yrittäjänä valitsen edelleen usein rahan ajan sijaan, ja otan tarjotut duunit vastaan. Selitän itselleni, että jos päivisin aika ei riitä, töitä voi tehdä öisin, sitten kun lapset ovat nukkumassa. Tämä ei ole pidemmän päälle kovinkaan älykästä. 

Nimittäin amerikkalaistutkimuksen mukaan kannattaisi ihan oikeastikin valita aika. Kun tuhatta yliopistosta valmistunutta opiskelijaa seurattiin tutkimuksessa, kävi ilmi, että he, jotka pitävät omaa aikaansa tärkeämpänä kuin rahaa, tuppaavat olemaan onnellisempia.

Toki Maslowin tarvehierarkian alimmat palikat pitää ensin saada kuntoon: Ihminen tarvitsee turvallisen kodin, vaatteet, ruokaa ja sen verran rahaa, että ihmisarvoinen elämä onnistuu. On irvokas idea kehottaa koditonta ihmistä nauttimaan vapaudestaan.

Kuitenkin perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen voi alkaa jo valita: haluanko asua kalliisti lähellä työpaikkaa vai edullisemmin niin, että jokapäiväinen työmatka kestää pitkään? Pinnistelenkö töissä ylimääräisiä tunteja uralla etenemisen toivossa vai teenkö perustyöni ja poistun kotiin viettämään vapaa-aikaa? Nämä ovat hankalia kysymyksiä.

Minusta ei riitä, että miettii, valitseeko ajan vai rahan. Pitää myös selvittää itselleen, mihin aikaa tai rahaa sitten haluaisi käyttää. Mainitsemassani tutkimuksessa huomattiin, että usein varakkaat ihmiset käyttivät sekä aikaansa että rahaansa asioihin, joista he eivät saaneet pitkäaikaista tyydytystä, kuten shoppailuun. Rahalla saa uusia esineitä tai statusta, jotka tuntuvat tovin kivoilta. Eräs ystäväni on lääkäri, joka on ostanut itselleen kaksi kallista autoa ja purjeveneen. Ainoa vain, että ylläpitääkseen elämäntyyliään hän ei useinkaan ehdi purjehtia saati ajella avoautollaan. Aika menee päivystäessä.

Toisaalta kyllä rahalla saa tärkeitäkin asioita. Minut esimerkiksi tunnetaan naisena, joka säästi kymppitonnin vuodessa. Tuon vuoden aikana valitsin melkein päivittäin rahan ajan sijaan. Raha oli kuitenkin välinearvo jollekin tärkeämmälle. Halusin ostaa kodin.

Nyt minulla on uusi säästökohde: haluaisin kunnostaa sukumme vanhan huvilan puolisoni kanssa. Haluaisin, että lapseni pääsisivät viettämään Turun saaristossa kesänsä luonnon keskellä. Uskon, että se toisi lapsille ja minulle onnellisuutta. Niinpä valitsen edelleen usein rahan ajan sijaan. Raha pankkitilillä ei ole itseisarvo vaan väline saavuttaa jotain minulle tärkeää.

Kuva | Julia Thurén

Aalto-yliopiston rahoituksen professori kiteytti rahan säästämisen hyvin: se on nykyisyyden ja tulevaisuuden välinen vaihtokauppa. Nautinko nyt vai säästänkö nautinnon tulevaisuuden itselleni? Säästäminen itsessään voi tuntua tyydyttävältä: tässä sitä järjestetään tulevalle minulle lokoisia hetkiä ja taloudellista vapautta. 

Toisaalta olen kokemuksesta huomannut, että homma saattaa karata käsistä ja yhtäkkiä ihminen näkee vain kaikkialla mahdollisuuksia hamstrata euroja tililleen. Se voi johtaa huonoihin valintoihin ja levottomaan oloon. Tällöin pitää palauttaa omat arvot mieleensä: raha ja oikeastaan kesämökkikin on vain välinearvo, lasteni ja oma onnellisuus taas on itseisarvo. Siksi välillä on ihan mukava ottaa ohjeita akateemisesta tutkimuksesta: ihmiset, jotka valitsevat useimmiten ajan, kokevat lopulta elämänsä tyydyttävämmäksi. 

 

Julia Thurénin kirjoituspalkkiolla ostettiin hänen toiveestaan hiilipörssistä suota.

 

Julia Thurén

  • Toimittaja, tietokirjailija, VTM
  • Tekee Ylelle Melkein kaikki rahasta -podcastia.
  • Kirjoittaa Juliaihminen-blogia, joka keskittyy perheeseen, yhteiskuntaan ja rahaan.
  • On kirjoittanut tietokirjat Kaikki rahasta (Gummerus 2018) ja Lapsiperheen parisuhdekirja (Otava 2019). Kirjoittaa parhaillaan seuraavaa talousaiheista tietokirjaansa.
  • Motto: Älä osta mitään turhaa paskaa