Johannes Hatsolo Hattunen: Mikä on hyvä sinulle?

|
Innostuminen on supervoima, joka antaa pysäyttämätöntä energiaa ja siivittää saavutuksiin. Miten pitää innostus yllä ja oppia käyttämään sitä voimavarana polttamatta innostuksen voimaa loppuun? Siihen auttaa yksi kysymys, joka itseltään kannattaa aika ajoin kysyä: mikä on hyvä sinulle?

Kirjoittaja | Johannes Hattunen. Kuva | Johanna Rontu

Innostuminen

Tiedätkö sen fiiliksen, kun olet juuri aloittanut uudessa duunissa ja jo heti ensimetreistä lähtien tuntuu se täysin omalta jutulta? Tilat ovat ihanat, esimiehet ovat innostavia sekä äärimmäisen ammattitaitoisia ja työkaverit ovat aivan mahtavia. Koko paikka oikein huokuu positiivista energiaa ja vaikka kuinka yrität, et keksi siitä mitään pahaa sanottavaa. Innostuksesi nousee päivä päivältä ja tavoitteet paukkuvat. Uusien juttujen haltuun ottaminen motivoi ja tuntuu, että viimeinkin olet löytänyt sen puuttuvan palasen elämääsi.

Myös ystäväsi ovat huomanneet uuden positiivisen vireesi. He ovat tietysti iloisia puolestasi, mutta jo pian huomaat, että joudut rajoittamaan hehkuttamista heidän seurassaan. He ovat kyllästyneet tai saattavat jopa ärsyyntyä loputtomista työjutuistasi. Saatat ajatella, että he eivät vaan ymmärrä koska heillä ei ole yhtä huikeaa duunia kuin sinulla. Lopulta luovutat ja jätät tuoreimmat uutiset duuneista heidän seurassaan. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä vanhojen kavereiden lisäksi, sinulla on uusi heimo työpaikalla, jonka kanssa riittää yhteistä jaettavaa ja koettavaa.

Vauhtisokeus

Osaamisen ja kokemuksen kasvaessa sukellat syvemmälle työmaailman pyörteisiin. Työ murtautuu salakavalasti myös vaapa-ajalle ja treffit ystävien kanssa vaihtuvat duunikavereiden aftereihin. Elämäsi on muuttunut aivan totaalisesti vain pienessä hetkessä. Kun vielä vähän aikaa sitten odotit perjantaita kello kourassa, ei 2.0 minälle ole ongelmaa painaa duunia läpi viikonlopun.

Vanhat ystäväsi kauhistuvat, kun illanvietossa kehuskelet tunneillasi ja miten et ole pitänyt yhtään vapaata moneen viikkoon. He varoittelevat sinua hurjasta menostasi ja muistuttavat sinua levon tärkeydestä. Et anna ystävien huolelle mitään painoarvoa, sillä olethan juuri nyt elämäsi iskussa. Ajattelet heidän olevan joko hieman kateellisia tai muuten vaan laiskoja. Kerrankin sinulla on motivaatio kunnossa ja sitäpaitsi pieni väsymys kuuluu juttuun.

Kuppi nurin

Sitten se tapahtuu ja iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Nimittäin ensimmäinen päivä, kun mistään ei tule yhtään mitään. Viikkoja kuluu ja painat edelleen orjallisesti pitkää päivää, vaikka motivaatio on ensimmäistä kertaa nollassa sitten aloittamisen. Haet tilanteeseen apua podcasteista, blogeista, treeneistä ja ruokavaliosta. Teet johtopäätöksen, että oireesi täyttävät täydellisesti uupumuksen merkit.

Oma diagnoosi antaa käsityksen siitä, että tunnet kroppasi ja tilanne on edelleen omissa käsissäsi. Levon sijaan päätätkin panostaa somegurujen oppien mukaisesti laadukkaampiin lisäravinteisiin, optimaalisempaan ruokavalioon ja treenaamiseen. Keittiön ylähyllyn täyttävät nopeasti uusimmat palautumista edistävät pillerit ja lompakossa on kortti uudelle salille. Treenaaminen piristää ja auttaa unohtamaan työstressin, mutta huomaat, että kivut ja kolotukset vaivaavat jatkuvasti. ”No pain, no gain”, ajattelet, etkä huolestu sen enempää. Juttu työkavereiden kanssa luistaa edelleen ja saat tärkeää vertaistukea. Kaikilla on samat ongelmat, joten jatkat normaalisti totutulla kaavalla. Tiiviin yhteisön ja me -hengen myötä työntekoon on tullut uusi trendi. On ihan ok olla väsynyt ja lopussa.

Päivittäminen

Aikaa kuluu ja jokin on muuttunut. Jostain syystä arjesta on tullut yhtä selviämistä. Olet väsynyt jatkuvaan suorittamiseen ja välillä tekisi mieli juhlistaa elämää muutenkin kuin ylitöillä. Ensimmäistä kertaa aloittamisesi jälkeen pysähdyt pohtimaan, onko omassa tekemisessä sittenkään hirveästi järkeä. Mietit, että pitäisiköhän ottaa lomaa ja vanhoja kavereitakin olisi kiva nähdä, mutta toisaalta duuni pitää sinua tiukasti otteessaan. Et myöskään halua luovuttaa helpolla, koska se merkitsisi epäonnistumista duunikavereiden silmissä.

Tarina on esimerkki varsin tavanomaisesta ilmiöstä alasta tai lajista riippumatta. Eikä tämä ilmiö rajoitu pelkästään duunipaikoille. Innostua voi monenlaisista asioista, kuten erilaisista harrastuksista, ruokavalioista, elämänkatsomuksista, poliittisista näkemyksistä tai vaikkapa taiteista. Kun ihminen tosissaan innostuu jostakin, se vie hänet mukanaan täysin. Tunne on aivan mahtava, ehkä parasta mitä sillä hetkellä tiedät. Innostumisen tunteen myötä ihmisestä tulee parhaimmillaan pysäyttämätön ja loistava esikuva muille. Pahimmillaan taas omasta mielestään kaikkitietävä guru, joka ajaa itsensä ennen pitkään loppuun.

Itse olen kokenut molemmat. Saliyrittäjänä taitojen ja tietojen karttuessa olen ylimielisesti eksynyt uskomaan olevani parempi ihminen. Pystyin treenaamaan kovempaa kuin muut ja optimoin elämäni mielestäni paremmin kuin muut. Olen nauttinut pintapuolisesti täydellisen hyvinvointikuplan aiheuttamasta huumasta. Kulissia on kuitenkin vaikea ylläpitää, jos tervehenkinen suhtautuminen perusasioihin on päässyt unohtumaan. Tarina päättyi kohdallani siihen, että poltin itseni loppuun hyvinvointipäissäni.

Mikä on hyvä minulle?

Intohimon roihutessa erityisen kovaa on vaarana käydä niin, että alkuun iloa ja energiaa tuottanut toiminta ei enää kestäkään tarkastelua kriittisessä mielessä. Homma menee helposti yli ja suorittaminen alkaa viedä enemmän kuin antaa. Tätä ei tietystikään helpota, että supersuorittamista ja pitkiä työpäiviä ihannoidaan yhteiskunnassamme kautta linjan.

Innostuksen ja ilon säilyttämiseksi olisikin säännöllisin väliajoin syytä pysähtyä tarkastelemaan kysymystä, mikä on hyvä minulle? Kysymys toimii poikkeuksellisen hyvin kompassina silloin, kun tuntee olevansa eksyksissä, yksin tai väsynyt. Se auttaa tunnistamaan aiheuttaako nykyinen toiminta itselle enemmän negatiivisia vai positiivisia tuntemuksia. Minulle oli silmiä avaavaa huomata, että paremmuus ihmisenä ei riippunutkaan breikkimestaruuksistani, maastavetotuloksestani, aamuviiden herätyksistä tai ylipitkistä duunipäivistä.

Kestävät arvot ja valkoisen vyön asenne

Mikä on hyvä minulle -kysymys johdattaa ajattelua kohti pehmeämpiä arvoja. Voi olla, että duunin rinnalle nousevatkin vahvasti perhe, ystävät ja oma hyvinvointi. Arvojen hyvyyttä ei mitata niiden kovuudessa tai taipumattomuudessa, vaan kestävyydessä. Innostuksen iskiessä on hyvä pyrkiä muistamaan myös ne asiat, jotka olivat kohdallaan jo alunperinkin.

Innostuminen on oikein käytettynä valtava voimavara ja olenkin aina nauttinut suunnattomasti uusien harrastuksien aloittamisesta. Esimerkiksi puhtaanvalkoisessa vyössä ja uudenkarheassa gissä brasilian jujutsu-tunnilla pyöriminen on auttanut minua ymmärtämään, että vaikka tiedänkin paljon tanssista, on olemassa vielä kokonaisia maailmoja, joita en ole tutkinut lainkaan. Olenkin pyrkinyt kantamaan henkistä valkoista vyötä mukanani noista jujutsu-tunneista lähtien. Vyö edustaa minulle avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta uudenlaisia näkemyksiä, erilaisuutta sekä itseäni kohtaan. Maailman parhaan päivittäistavarakaupan Järvenpään Citymarketin luotsi Markku Hautala kertoi haastattelussaan, että parhaaksi ei tulla kopioimalla, vaan tekemällä asioita rohkeasti eri lailla kuin muut. Tämä tarkoittaa sitä, että jossain vaiheessa sokean suorittamisen lisäksi on uskallettava selvittää kuka minä olen ja mikä tekee minulle hyvää.

Iloa ja energiaa kevääseen.

 

Johannes Hattunen

  • Motivoiva monialataituri – maailmalla menestynyt breikkari ja motivaatiopuhuja
  • Yrittäjä – rantauttanut Suomeen suositun Training For Warriors -kuntosalikonseptin
  • Kirjoittanut kirjan “Hatsolo – Elämä Breikkarin Silmin”
  • Ammatillinen motto: ILO – Innostu, Luo, Onnistu