Mitä ajattelisit, jos kertoisin sinulle, että on olemassa yksi tunne, jota lisäämällä pystyt nukkumaan paremmin, parantamaan terveyttäsi, kykyäsi selviytyä vastoinkäymisistä ja toipua nopeammin masennuksesta? Että tämä yksi tunne lisäisi onnellisuuttasi, saisi sinut luottamaan enemmän itseesi ja auttaisi sinua vahvistamaan ihmissuhteitasi. Että on olemassa yksi tunne, joka auttaisi sinua menestymään elämässäsi ja saavuttamaan unelmasi.

Tämä tunne on kiitollisuus. 

Ehkä ajattelet hyvin kasvatetun suomalaisen tavoin, että asia, joka kuulostaa liian hyviltä ollakseen totta, ei sitä ole. Ettei voi olla yhtä sellaista tunnetta, joka voisi vaikuttaa niin moneen asiaan. Tällä kertaa asia ei kuitenkaan ole niin. Tämä saattaa tuntua epätodellisen hyvältä, mutta on siitä huolimatta nykyisen tutkimustiedon mukaan totta.

Pysähdy, näe ja kiitä

Kiitollisuus on kyky nähdä kauneutta ja ihmetyksen aiheita siinä, missä joku toinen näkee tavallista ja tavanomaista. Se on elämässämme olevan hyvän tunnistamista ja vilpitöntä iloa tuosta hyvästä. 

Tieteellisen määritelmän mukaan kiitollisuus koostuu kahdesta vaiheesta. Ensiksi meidän on tunnistettava elämässämme oleva hyvä. Toiseksi meidän on ymmärrettävä, että tuolla hyvällä on ulkopuolinen lähde. Ettei se ole omaa aikaansaannostamme ja siten kiistaton todiste ylivertaisesta älystämme, ulkomuotomme upeudesta tai käsittämättömistä kyvyistämme, vaan hyvä on elämässämme meistä riippumatta. Kiitollisuus on siten itsestä poissuuntautuvaa – tunnemme kiitollisuutta jostakin meillä olevasta jollekin, joka on itsemme ulkopuolella. Ulkopuolinen lähde voi olla joku toinen henkilö, Jumala, universumi, luonto tai vaikkapa lemmikkimme. 

Kiitollisuuden tunteminen ja lisääminen elämäämme ei vaadi ihmeitä tai maata järisyttäviä mullistuksia. Kiitollisuus alkaa siitä, että pysähdymme ja todella katsomme ympärilleen avoimin silmin ja sydämin. Elämämme on täynnä pieniä ilon aiheita – olemme vain usein liian tottuneita edes nähdäksemme niitä. Kun katsomme elämäämme kiitollisuuden silmälasien läpi, muuttuu sekä se, miten katsomme, että se, mitä näemme. Kiitollisuus on voima, joka muuttaa elämän itsestäänselvyydet ilon ja loputtoman kiitoksen aiheiksi. Siinä missä aiemmin näimme puolisomme tukka sekaisin rikkinäisissä kotiverkkareissa, näemmekin ihanan tyypin, joka aina ajattelee muiden parasta ja uhraa pyyteettömästi aikaansa perheensä hyväksi. Kirkuvat kakarat muuttuvat suuren rakkauden lähteiksi ja pyöristynyt navanympärys lämpimiksi muistoksi hauskoista hetkistä. 

Kiitollisuus – selviä vahvempana ja menesty

Termi arki on saanut viime viikkoina aivan uuden värin ja muodon. Samoin on käynyt monien joka viikko innolla odottamalle asialle, jonka tunnemme viikonloppuna. Tuo iloinen aika ystävien kanssa, kiireettömät shoppailureissut, ravintolaillalliset ja tiukat treenit punttisalilla, kun eivät enää olekaan mahdollisia. Elämämme, joka aiemmin oli sitä tuttua ja turvallista, toisinaan tylsääkin arjen pyörittämistä, onkin nyt jotain muuta. Itsestäänselvyydet ovat vessapaperin tavoin hävinneet ja tilalle on tullut epävarmuus. Epävarmuus työstä, epävarmuus taloudesta, epävarmuus omasta ja läheisten terveydestä.

Kehtaako joku vielä väittää, että tässä nyt pitäisi olla kiitollinen?!

Olemme valitettavan taitavia kuvittelemaan täysin varmoina, miten toimisimme tai tuntisimme, jos kohtaisimme vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Yleensä varma tietomme on kuitenkin väärä, sillä lähes aina vähättelemme kykyämme nousta kaatumisten jälkeen. Yleisin reaktio elämän väistämättä tarjoamiin takaiskuihin, menetyksiin ja pettymyksiin ei ole pysyvä toimintakyvyn heikkeneminen, masennus tai jatkuva ahdistus. Yleisin reaktio on selviäminen. 

Kykymme selvitä, nousta vahvempina ja menestyä, muotoutuvat usein vähä vähältä surun syleilyssä, epätoivon edessä ja tuskan tiukassa otteessa. Ja juuri näissä hetkissä hyödymme kiitollisuudesta ehkä kaikkein eniten. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi kiittää kurjuudesta. Meidän ei todellakaan tarvitse iloita työttömyydestä, tai hyppiä riemusta kohdatessamme sairautta tai läheisen menettämisen. Näissäkin tilanteissa voimme kuitenkin tuntea kiitollisuutta tuskan, menetyksen tai surun ympärillä. Kaiken kurjuuden ja tuskan keskellä elämässä on aina myös jotain hyvää. Jotain, mistä voimme tuntea iloa ja kiitollisuutta. Elämä ei ole koskaan niin synkkää, etteikö olisi toivoa valosta. Ja nuo valonpilkahdukset, olkoot miten heikkoja tahansa, antavat voimaa jaksaa, luovat uskoa yrittää uudelleen ja synnyttävät toivoa toivottomuuteen.

Isäni kuoli 56-vuotissyntymäpäivänään. Olin juuri täyttänyt 26 vuotta ja elämäni oli jo valmiiksi suuren kriisin keskellä. Menetys tuntui sieluni jokaisessa solussa – isäni oli lapsuudestani saakka edustanut minulle vakautta ja turvallisuuden lähdettä. Miten selviäisin, kun tuo viimeinenkin turva otettiin minulta pois? Kuitenkin tuon menetyksen, surun ja ikävän keskellä sydämeni oli täynnä kiitollisuutta. Kiitollisuutta siitä, että minua oli rakastettu ja että olin itse voinut rakastaa. Kiitollisuutta tuesta ja vankkumattomasta turvasta, jota isäni oli aina tarjonnut. Vaikka en missään tapauksessa tuntenut iloa tai halua kiittää isäni menetyksestä, tunsin kiitollisuutta isästäni ja kaikesta, mitä hän oli minulle antanut. Tiesin, että isäni antama usko itseeni auttaisi minua selviämään myös hänen menetyksestään. Surun keskellä oli lukemattomia syitä tuntea kiitollisuutta menetyksen ympärillä. 

Vaikeuksien keskellä kiitollisuuden voimalle kannattaa antaa mahdollisuus. Saatamme huomata, ettemme ainoastaan selvinneet, vaan nousimme uudestaan vahvempina. Että elämämme epäonnistumiset päivittyvät mahdollisuuksiksi menestyä. Että pieniksi palasiksi rikkoutuneet unelmamme eivät ainoastaan saa uutta muotoa, vaan tulevat todeksi.

Kiitollisuus ei ole vain voimavara vaikeuksien keskellä, vaan myös menestyksen mahdollistaja ja unelmien saavuttamisen oivallinen avustaja. Menestys ei ole jotain, joka on vain harvojen etuoikeutettujen ulottuvilla. Niiden, jotka vetävät onnea puoleensa kuin hunaja Nalle Puhia tai joilla on ehtymättömät rahavarat ja kultalusikka kielen päällä. Menestys ei myöskään vaadi superälyä tai poikkeuslahjakkuutta. Itseasiassa nykytutkimuksen mukaan mahdollisuutemme menestyä ja toteuttaa unelmiamme lisääntyy merkittävästi, jos olemme onnellisia, uskomme itseemme ja mahdollisuuksiimme ja jos meillä on hyvät ja läheiset ihmissuhteet.  Muistatko vielä, miten kiitollisuus vaikuttaa? Lisää onnellisuutta, auttaa uskomaan itseensä ja parantaa ihmissuhteitamme.  

Kiitollisuus ei ole vain kukkahattutätien höpötystä tai pappien tiukkaa saarnaa. Se on todellinen voima. Voima, jonka vaikutus sekä näkyy että tuntuu. Jos haluat lisää onnellisuutta elämääsi, kiitä. Jos haluat uskoa enemmän itseesi ja mahdollisuuksiisi, kiitä. Jos haluat parantaa ihmissuhteitasi, kiitä. Jos haluat saavuttaa unelmasi ja menestyä, kiitä.  

Joskus asiat, jotka kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta, ovat totta!