|||

Mitä jos joukkoruokailuissa tarjottaisiin ainoastaan kasvisruokaa?

Kirjoittaja | Minska. Kuvat | iStock 

Joukkoruokailua toteuttavat julkinen sektori ja yksityiset ruokapalveluyritykset. Julkisten ruokapalveluiden piiriin kuuluvat päiväkodit, koulut, työpaikat, varuskunnat ja sairaalat sekä muut ruokaa tarjoavat laitokset. Julkiset ruokapalvelut ovat osa suomalaista ruokakulttuuria ja ne ovat siksi myös merkittävä ravitsemuspolitiikan väline. Vuonna 2018 jokainen suomalainen söi keskimäärin 130 kodin ulkopuolista ateriaa, joista noin puolet tapahtui julkisten ruokapalveluiden piirissä.

Ruokailusuositukset ohjaavat huomioimaan ympäristön

Ruokapalveluiden tarjoamalla ruokavaliomallilla on vaikutuksia niin kansanterveyteen kuin ympäristöönkin. Tosin ympäristövaikutuksia vasta aletaan ottaa pikkuhiljaa laajemmin huomioon. Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen mukaan ruokailu ja ruokakasvatus ovat osa vastuulliseksi ympäristökansalaiseksi kasvamista. Perusopetusta koskeva kouluruokailusuositus puolestaan mainitsee, että kouluruokailun tehtävänä on edistää kestävään elämäntapaan kuuluvia ruoka-, kulutus- ja puhtaustottumuksia. Nämä tavoitteet ovat kuitenkin ruokailusuosituksissa vain pienessä marginaalissa. 

Ilmastovaikutusten puolittaminen on mahdollista

Esimerkkejä edistyksellisistä päätöksistä ja onnistuneista ilmastoystävällisistä joukkoruokailukokeiluista löytyy niin meiltä kuin maailmaltakin. Muuramen kunnassa toteutettiin keväällä 2019 Ympäristöministeriön avustuksella osana Kokeilun paikan ilmastokokeiluja Kouluruoka 2030 -kokeilu. Kokeilussa suunniteltiin kuuden viikon ilmastoystävällinen ruokalista, jonka avulla kouluruoan ilmastovaikutukset puolittuvat. Koska kouluruokailuun osallistuu Suomessa joka päivä noin 900 000 lasta sekä henkilöstö, on kouluruokailun ilmastoteoilla suuri ja välitön vaikutus päästöihin.

Lihan vähentämisellä voidaan saada myös taloudellista säästöä

Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeessä korvasi osan bolognesekastikkeessa käytetystä jauhelihasta härkäpavulla. Kun ruokaa valmistetaan 3400 ihmiselle, kuluu lihaa kyseiseen ruokaan 100 kg vähemmän. Tästä ei kerry säästöä ainoastaan hiilidioksidipäästöissä vaan myös annoksen hinnassa: bologneseannoksen hinta tippui 0,59 eurosta 0,43 euroon. Tällaisilla yksinkertaisillakin muutoksilla lihan kulutusta ja samalla ruoan hiilijalanjälkeä on mahdollista vähentää merkittävästi isossa mittakaavassa. Koska julkiset ruokapalvelut tekevät myös paljon hankintoja, lihan korvaaminen osin kasviproteiinilla voi vaikuttaa koko ruokajärjestelmään tuotannosta lähtien. Samalla luodaan kasviproteiinille uutta kysyntää, mikä taas auttaa maatalouttamme uusiutumaan. 

Edelläkävijät näyttävät esimerkkiä

Suunnannäyttäjiä tälläkin sektorilla tarvitaan. Yksi esimerkki ulkomailta on Cambridgen yliopisto, jossa tehtiin jo vuonna 2016 päätös poistaa ruokalistalta naudanliha ja lammas hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Cambridgen ruokapalveluyksikkö on leikannut kokonaispäästöjään päätöksen avulla 10,5 %. Ruokapalveluista ostettua ruokakiloa kohden päästöt pienenivät peräti 33 %. 

Tukipolitiikkaa tarvitaan päästöjen pienentämisen avuksi

Jotta esimerkiksi vähäpäästöisemmät kaurajuomat tai muut kasvimaitojuomat saataisiin osaksi päivittäistä joukkoruokailua, tarvitaan myös poliittisia ratkaisuja siirtymän tueksi. Lehmänmaito on toistaiseksi kaurajuomia halvempaa etenkin kun sen kulutusta tuetaan EU:n koulumaitotuella. Jos tukipolitiikka ja hinnoittelu saadaan edistämään ilmastoystävällisempää joukkoruokailua, ei ole olemassa esteitä sille, etteikö esimerkiksi joukkoruokailun ilmastovaikutuksia voisi merkittävästi pienentää hyvinkin yksinkertaisilla toimenpiteillä kuten nämäkin edellämainitut esimerkkitapaukset osoittavat.