Kaupallinen yhteistyö | Vaasan Kirjoittaja | Annika Havaste Kuvitus | Minska
Historian havinaa
Idätettyjä siemeniä on käytetty luultavasti tuhansia vuosia niiden helpomman sulavuuden ja paremman ravintoainepitoisuuden vuoksi. Aasiassa idätettyjen siemenien teho on tiedetty pitkään. Jo 5000 vuotta sitten Kiinassa käytettiin idätettyjä siemeniä vakavista sairauksista kärsivien potilaiden ravintona. Soijapavun idut mainitaan myös 200-luvulla jaa. peräisin olevassa kiinalaisessa tekstissä lääkkeenä. 1500-luvulla kiinalainen lääkäri Li Shis-Shen kirjoitti lääketieteelliseen opukseensa, miten idut voivat vaikuttaa laksatiivisesti, auttaa reumatismiin ja kohentaa terveydentilaa.
Länsimaissa taas on käytetty idätettyä vehnää torjumaan keripukkia, joka johtuu C-vitamiinin puutteesta. Yhdysvalloissa kehitettiin ideaa saada idätetyistä siemenistä proteiinilähde sodan varalta. Suurin buumi alkoi kuitenkin kasvisruuan suosion lisääntymisestä. Ann Wigmore kehitti elävän ravinnon filosofian, jossa käytetään ravintoa terveyden edistämiseen ja johon idättäminen kuuluu olennaisena osana ruoanvalmistusta.
Nykyisin erilaisia ituja ja idätettyjä jyviä valmistetaan kontrolloiduissa olosuhteissa ja tämä idea sopii hyvin lisääntyneeseen kiinnostukseen terveellistä ravintoa kohtaan.
Kasvun ihme
Siemenillä auringonkukan siemenistä viljoihin ja palkokasveihin on sisäänrakennettu koodisto kasvuun. Tarvitaan vain sopiva kasvupaikka ja vettä, niin itäminen alkaa. Siihen asti siemen pitää tiukasti kiinni arvokkaista ravintoaineistaan ja entsyymeistään, joiden tehtävä on nopeuttaa kasvissa tapahtuvia kemiallisia reaktioita. Esimerkiksi viljojen siemenissä on fytiinihappoa, joka auttaa siementä varjelemaan ravintoaineitaan vaikkapa hyönteisiltä.
Vasta siemenen itäessä sen ravintoaineet vapautuvat kasvin kasvamista varten. Samalla uinuvat entsyymit heräävät ja yhdessä itämisen aikana syntyvien uusien entsyymien kanssa ne auttavat kasvia hyödyntämään kasvuun tarvittavat ravintoaineet. Ja kuten tiedämme, kasvu on tästä lähin hyvin nopea prosessi.
Siemenen ravintoaineet lisääntyvät idättämällä
Koska kasvussa tarvitaan myös energiaa, on siemeneen varastoitunut rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiinia. Kasvava kasvi pilkkoo näitä. Hiihydraatit pilkkoutuvat yksinkertaisemmiksi sokereiksi, proteiinit aminohapoiksi ja rasvat muuntuvat muiksi aineiksi, jolloin siemenen rasvapitoisuus laskee.
"Idätyksessä siementä suojaava fytiinihappo muuntuu siten, että ihminen voi saada hivenaineet hyödykseen."
Vitamiinipitoisuus lisääntyy siemenen itäessä. Siihen muodostuu muun muassa folaattia, jota tarvitaan solujen jakaantumiseen. Lisäksi siemenissä on monia kivennäis- ja hivenaineita, kuten rautaa, magnesiumia, kalsiumia ja sinkkiä.
Tavallisesti siemenissä ihmisen ravintoaineiden saannin kannalta ongelma on siemenen fytiinihappo, joka sitoo kivennäis- ja hivenaineet tiukasti siemeneen. Idätyksessä fytiinihappo muuntuu siten, että kasvi – ja siten myös sen syövä ihminen – voi saada hivenaineet hyödykseen. Palkokasveissa kasvin suoja-aineena toimivat lektiinit, joista pääsee eroon vain liottamalla ja keittämällä – tai idättämällä. Idätys laskee lektiinipitoisuuksia muun muassa linssien ja mungpapujen kohdalla niin paljon, että niitä ei tarvitse idätyksen jälkeen käsitellä. Kvinoassa ja hirssissä on suoja-aineena saponiinia, josta pääsee eroon liottamalla ja huuhtomalla.
Idätetyt siemenet antioksidanttien lähteenä
Idätettyjen siemenien hyödyt eivät lopu edes tähän, vaan niissä on myös runsaasti antioksidantteina toimivia aineita. Antioksidantit torjuvat elimistön hapettumisreaktioita, eli ne suojaavat soluvaurioilta ja rasvarakenteiden härskiintymiseltä. Siten ne torjuvat osaltaan sairauksia ja ennenaikaista vanhenemista. Karoteeni, eli A-vitamiinin esiaste, C- ja E-vitamiini toimivat antioksidantteina. C-vitamiinia ei useimmissa siemenissä ole alun alkaen lainkaan, mutta sitä muodostuu itämisen aikana. Myös karoteenia muodostuu sitä enemmän, mitä kauemmin siemen itää.
Antioksidanttien saannin kannalta on kiinnostavaa, että idätyksen aikana muodostuu fenoleita. Ne ovat kasveissa esiintyviä aineita, joiden tehtävä on tuoda niihin makua, väriä ja tuoksua. Samalla fenolit toimivat kasvin suoja-aineina. Nämä aineet suojaavat tehokkaasti myös ihmistä. Fenolien lukuisiin hyötyihin lukeutuvat sydän- ja verisuonitautien, syövän ja allergioiden ehkäisy tulehdusreaktioita vaimentamalla. Lisähyötynä fenolit voivat alentaa kolesteroli- ja verensokeritasoa.
"Idätettynä siemenet ovat helposti sulavaa ja erittäin ravintoainepitoista syötävää – eli suoranaista superruokaa."
Idätyksen avulla lisää terveellisiä kuituja
Kuituja on monenlaisia ja niitä saadaan vain kasvikunnasta. Monesti kuidut jaotellaan karkeasti liukenemattomiin ja liukoisiin kuituihin ja niitä voi olla samassa ruoka-aineessa. Liukenemattomat eivät nimensä mukaisesti pilkkoudu ruuansulatuskanavassa, vaan päätyvät paksusuoleen lisäämään ulostemassaa edistäen suolen toimintaa. Jotkut kuidut päätyvät myös suolistomikrobien ruuaksi, mikä edistää suoliston tervettä mikrobikantaa.
"Itämisen aikana liukenevien kuitujen määrä ja kokonaiskuitumäärä lisääntyy."
Liukenevien kuitujen avulla voidaan tasata syömisen jälkeistä verensokerin nousua. Pidemmän päälle liian korkea verensokeritaso altistaa painon nousulle ja kakkostyypin diabetekselle. Liukenevia kuituja on esimerkiksi viljojen kuoriosassa, hedelmissä ja marjoissa.
Missä kaupassa versoaa? Uusin silmin ostoksille
Terveystietoisuus lisääntyy ja sitä myötä myös kauppojen valikoimat monipuolistuvat. Hyllyiltä kannattaakin etsiä valmiita ituja ja versoja, jos niitä ei itse ehdi valmistaa. Nyt saat idätetyn viljan hyödyt myös leivästä, sillä Vaasanin uusissa, innovatiivisissa versoleivissä on elinvoimaa ja makua idätetystä kaurasta ja rukiista.
Näissä idätetyissä leivissä: Vaasan Kauraversossa ja Vaasan Ruispalat Ruisversossa hyvää tekevät ravintoaineet, kuten sinkki, magnesium ja folaatti ovat elimistön hyödynnettävissä entistä helpommin. Idätetty vilja tuo leipiin myös vienoa luonnollista makeutta. Taikinaan leivotut jyvät tuovat leipiin myös maistuvan, ruokaisan rakenteen.
