Suvi Auvinen: Syödäänkö teillä liikaa lihaa?

Me tiedämme jo, että lihansyöntiä kehotetaan vähentämään monista eri syistä. Mutta mikä määrä lihaa on liikaa, kuka syö ylenpalttisia liha-annoksia ja millaiset terveysvaikutukset sillä on? 

Kirjoittaja | Suvi Auvinen


Myönnetään se yhdessä: lihansyönti on karannut hallinnastamme. Se, mikä oli lajin alkutaipaleella välttämätöntä, on nyt koitumassa tuhoksemme. Mitä tahansa tilastoja katsomalla on selvää, että suomalaiset syövät aivan liikaa lihaa. Pelkästään 2000-luvulla suomalaisten vuosittainen lihankulutus on kasvanut 12 kilolla per henki, ja nyt keskimääräinen suomalainen kuluttaa lihaa vuodessa jo yli 80 kiloa. Vielä 1970-luvulla suomalainen söi keskimäärin 20-30 kiloa lihaa vuodessa – saman verran kuin keskimääräinen kiinalainen tänä päivänä.

”Suositukset ovat yksimielisiä siitä, että lihansyöntiä tulee vähentää: se, mikä on hyväksi planeetan terveydelle, on hyväksi myös ihmisen terveydelle.”

Sille, miten meidän kannattaisi syödä, on olemassa selkeät suositukset. Suomalaiset ravitsemussuositukset lähtevät terveysnäkökulmasta, EAT-Lancetin julkaisemat planetaarisen ruokavalion suositukset taas ilmastokysymyksistä. Ilmaston ja oman terveyden välillä ei kuitenkaan onneksi tarvitse valita. Suositukset ovat yksimielisiä siitä, että lihansyöntiä tulee vähentää: se, mikä on hyväksi planeetan terveydelle, on hyväksi myös ihmisen terveydelle. Mitä liiallinen lihansyönti sitten käytännössä tarkoittaa?

Kuka lihan syö ja mikä on liikaa?

Vaikka lihankulutus on kasvanut kaiken kaikkiaan, on tilastojen pohjalta selvää, että miehet syövät suuren osan lihasta. Kasvisten ja hedelmien kulutus on suosituksiin nähden liian vähäistä sekä naisilla että miehillä, mutta punaisen ja prosessoidun lihan kohdalla naiset pysyvät suhteellisen hyvin turvallisissa rajoissa. 

Miehistä suurin osa ylittää suositellun viikkoannoksen. THL:n selvityksen mukaan 79 prosenttia miehistä syö yli puoli kiloa punaista lihaa viikossa. Se viittaa siihen, että punaista lihaa tai leikkeleitä syödään päivittäin. Planetaarisen ruokavalion suosituksiin verrattuna keskivertosuomalainen kuluttaa lihaa tällä hetkellä melkein viisinkertaisen määrän. Lihan liikakäyttäjillä määrä on tietenkin vielä suurempi.

Vaikka lihalla on useita hyviä ravitsemuksellisia ominaisuuksia, sen liikakäytöstä aiheutuu ongelmia. Puoli kiloa punaista lihaa viikossa on terveysnäkökulmasta selvästi liikaa. Ravitsemustieteessä on selkeästi hahmotettu, että turvallinen yläraja punaisen lihan syönnille on maksimissaan neljä annosta viikossa. Yksi annos on korttipakan kokoinen pala lihaa, eli enempää kuin neljä “korttipakallista” on lihaa liikakäyttöä. Arjessa se tarkoittaisi kaikkia lounaita ja kolmea päivällistä viikossa ilman lihaa. Erittäin harva suomalainen mies syö tämän suosituksen mukaisesti.

”Vaikka lihalla on useita hyviä ravitsemuksellisia ominaisuuksia, sen liikakäytöstä aiheutuu ongelmia.”

Olemme oppineet koulussa, että liha on terveellistä, koska se sisältää paljon hyviä ravintoaineita. Maltillisissa määrissä kulutettuna tämä on totta. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Lihassa on paljon proteiinia ja kovaa rasvaa sekä muita terveyteemme vaikuttavia ainesosia, muun muassa nitriitittejä ja hemirautaa. Epidemologissa tutkimuksissa on todettu, että yli puoli kiloa viikossa punaista lihaa kuluttavilla riskit eri syöpiin alkavat nousta. Yksi ylenpalttisen lihansyönnin myötä yleistyvistä syövistä on paksusuolen syöpä. Liiallisen lihansyönnin ja syöpien synnyn yhteyttä ei vielä tunneta kunnolla, sillä aihetta on alettu tutkia kunnolla vasta 1990-luvulla. Maailman terveysjärjestö WHO:n linjauksessa vuonna 2015 prosessoitu liha kuitenkin nostettiin korkeimpaan syöpää aiheuttavien aineiden riskiluokkaan 119 muun aineen rinnalle.

Suomessa ruoansulatuskanavan syövät ovat rinta- ja eturauhassyövän jälkeen yleisimpiä syöpätauteja. Niihin sairastuu vuosittain arviolta viisi tuhatta suomalaista. Vahvinta näyttöä on siitä, että punaisen ja prosessoidun lihan syöminen on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpäriskin suurenemiseen. Maailman syöpätutkimusjärjestön WCRF:n Continuous Update -projektin tutkimuksessa on saatu laskettua, miten liiallinen lihankulutus vaikuttaa syöpäriskeihin. WCRF:n mukaan esimerkiksi kuluttamalla päivässä 100 grammaa enemmän punaista tai prosessoitua lihaa, nousee paksu- ja peräsuolen syövän riski 12 prosentilla. Määrä vastaa esimerkiksi keskikokoista grillimakkaraa.

Vaikka punaista ja prosessoitua lihaa liikaa kuluttavilla on kohonnut riski sairastua tiettyihin syöpiin, lihatyypit eivät automaattisesti aiheuta näitä syöpiä. Yhteydet ovat tilastollisia, eivät syy-seurausyhteyksiä. Samoin kuin kaikki tupakoitsijat eivät sairastu keuhkosyöpään, ei makkarasta tietenkään saa automaattisesti syöpää. Riski on kuitenkin olemassa.

Proteiinibuumin varjopuoli

Kun lihansyöntiä ja kasvissyöntiä verrataan, keskusteluun otetaan usein proteiininsaanti. Erityisesti miehet huolehtivat siitä, voiko treenaamiseen tarvittavan proteiinimäärän saada kasvisruoasta. Proteiinia on paljon kuitenkin myös muualla kuin eläinperäisissä ruoissa. Hyviä kasvipro­teiinin lähteitä ovat pavut, linssit, herneet, pähkinät ja soijavalmisteet. Kasviperäistä proteiinia saadaan myös viljavalmisteista. Tilastoissa yhdelläkään suomalaisella ei ole havaittu proteiinipuutosta.

Voi olla, että juuri proteiinibuumi saa miehet syömään liikaa lihaa. Proteiini ei kuitenkaan ole liian suurissa määrin kulutettuna hyväksi kenellekään meistä. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri proteiinilähteiden vaikutusta ihmisten kuolleisuuteen. Tutkimustulos oli proteiinivillityksen keskellä yllättävä. Miehillä, joilla ruokavalion proteiinilähteet olivat pääosin eläinperäisiä, oli suurempi riski kuolla seuranta-aikana verrattuna miehiin, joilla eläinproteiinin määrä suhteessa kasviproteiiniin oli kohtuullisin. Erityisesti runsas lihankäyttö osoittautui haitalliseksi: henkilöillä, joiden ruokavaliossa oli runsaasti eli yli 200 grammaa lihaa päivässä, oli 23 prosenttia suurempi riski kuolla seuranta-aikana kuin henkilöillä, joiden ruokavalion lihamäärä oli alle 100 grammaa päivässä. 

Proteiinimyytin lisäksi miesten liialliseen lihankulutukseen vaikuttaa myös se, että liha nähdään miehisenä imagoruokana. Lihan ja maskuliinisuuden suhde on monille miehille joko tietoinen tai tiedostamaton syy syödä paljon lihaa. Näiden syiden vuoksi myös suuri osa liiallisen punaisen lihan syönnistä aiheutuvista terveyshaitoista osuu nimenomaan miehille.

EAT-Lancetin ja ravitsemussuositusten pohjalta omaa ruokavaliota on helpoin alkaa muuttaa. Ne eivät kehota hylkäämään mitään ruoka-ainetta kokonaan ja heti, mutta yksinkertaistettuna ohjeena niitä on hyvä lähteä seuraamaan: puolet vähemmän lihaa, puolet enemmän kasviksia ja hedelmiä. Moni ilmasto- ja terveysongelma olisi ratkaistu näin yksinkertaisella kaavalla.

Lisää miehistä, lihasta, terveydestä ja ympäristöstä voit lukea Suvi Auvisen journalistisesta tietokirjasta Lihan loppu (Kosmos, 2019).

Katso lisää aiheeseen liittyviä artikkeleitamme