Kirjoittaja | Johanna Muuraiskangas. Kuva | Unsplash
Etätyö on ollut kiistelty, haluttu ja välillä jopa epäilty työn muoto. Ja nyt meistä tosi monet tekevät kaiken työn etänä, koneiden kautta, erilaisten järjestelmien avulla. Työ voi tuntua yksinäiseltä tai hankalalta sähläämiseltä perheen keskellä, kotiin ja seinien sisälle enemmän suljettuna. Epävarmuus omasta ja muiden tulevaisuudesta, pelko sairastumisesta, sekä huoli jaksamisesta haittaa keskittymistä ja tavoitteellista tekemistä. Ja silti kaiken tämän keskellä me saatamme kuin vahingossa vaatia itseltämme ja muilta sellaisia tuloksia ja tehokkuutta, joka ei ole nyt mahdollista.
Meistä ei tule viikossa eikä edes muutamassa virtuaalityön guruja, eikä ole tarkoituskaan. Tämän kaiken ympärillä pyörivän käsittäminen jo sinällään vie energiaa ja aikaa, sen ohessa uusien tapojen oppiminen myös. On hyvä armahtaa itseään nyt muutenkin ja myös sen suhteen, mitä ja millä vauhdilla itseltä odottaa tuloksia. Jos olet ensimmäistä kertaa etätyöläisenä, muista että jo pelkästään se on muutos, joka vaatii energiaa. Äläkä hermostu liikaan tekniikan haasteista, me kaikki jollain tavoin elämme nyt myös niiden keskellä. Jos haasteita tulee, koita suhtautua maltilla ja pyydä apua. Ota yhteyttä kaveriin tai kollegaan, huolehdi fyysisen eristäytyneisyyden keskellä siitä, että sinulla säilyy emotionaalinen ja sosiaalinen yhteys ihmisiin myös kodin ulkopuolelle.
Kotona työskentely vaikuttaa myös kehoon. Tilaa liikkua saattaa olla vähän, toimistorutiineihin kuuluvat kahvi- ja ruokailutauot kollegojen kanssa jäävät. Siksi on tosi tärkeä kiinnittää huomiota rytmittämiseen, miettiä itselle sopiva tauotus, varmistaa kehon käynnissä olo sillä, että juo vettä riittävästi ja pitää hyvät ruokatauot. Jos perhe pyörii ympärillä, rakenna aikataulua niin, että aikataulu on kaikille sopivin. Kehon lisäksi mieli pitää rutiineista, ne luovat turvaa ja auttavat ajattelua. Kumpikin pitää myös kunnon tauoista ja hapenotosta. Jos olet terve, käy tauolla ulkona, tuuleta kotia tai vietä hetki pihalla tai parvekkeella.
Etätyöskentelyä kannattaa ajatella työpäivänä. Luo itsellesi tapa, jolla ikään kuin ”lähdet töihin”. Vaihda vaatteet, meikkaa vaikka, jos se on sinusta kivaa, ja siirry sitten työskentelypöydän ääreen. Valitse itsellesi työpäivän starttirutiini ja viestitä näin itsellesi ja muille, että tässä paikassa ja tässä hetkessä olet töissä. Tämän viestiminen myös lapsille on tärkeää. Näin he ehkä ymmärtävät paremmin, että teet jotain muuta kuin seurustelet heidän kanssaan.
Keskittyminen voi olla tällä hetkellä normaalia heikompaa ja se ei parane, jos loikimme uutisten ja somen maailmaan työtehtävien keskellä. Pyri siihen, että työtunteina jätät verkossa selailun ja teet töitä. Keskity epänormaalin keskellä mahdollisimman paljon normaaliin – sillä voit saada aikaan enemmän työssä ja oman hyvinvointisi suhteen.
Yhdessä erillään
Olemme tällä hetkellä oikeastaan kaikki yhtä tiimiä. Meidän suuri tavoitteemme on pärjätä ja vähitellen kukistaa virus, joka uhkaa. Tämän ison tavoitteen keskellä on tärkeää pitää käynnissä myös niin paljon kuin mahdollista yksilöiden ja organisaatioiden toiminta. Siihen tarvitaan myös kaikkia.
Yhdessä tekemistä kannattaa tukea sillä, että viralliset virtuaaliset palaverit ja kokoukset on hyvin suunniteltu, johdettu ja silti mietitty erilaisten ihmisten sekä tilanteiden kannalta. Mistä kukin töitänsä tekee, yksin vai perheen keskeltä, minkälaisilla välineillä ja resursseilla ja missä vaiheessa kenties on henkisesti ja fyysisesti suhteessa koronakriisiin. Kun joku tarvitsee sparrauskumppania tai jonkun työtehtävän hoitamiseen apua, suunnitelmallinen ja säännöllinen yhteydenpito korostuu.
Yhteistä tekemistä on hyvä tehdä eri välineillä ja ehdottomasti tuoda edes jossain tapaamisissa kasvot mukaan. Me tarvitsemme nyt ilmeitä ja eleitä, jotka tuovat inhimillisyyttä ja poistavat myös tulkintoja. Me tarvitsemme myös tunnetta tiiviin tekemisen rinnalle, psykologista turvallisuutta ja luottamusta siihen, että voimme olla epävarmoja ja osaamattomia ihmisiä tämän kaiken keskellä.
Yhdessä tekemiseen tulisi nytkin kuulua myös epävirallinen yhteydenpito ja mielellään myös ilo. Virtuaaliset kahvitauot tai lounashetket, whatsapilla kollegoille kuva kodista tai koirasta, sitä tavallista elämän ja arjen jakamista on tärkeää jatkaa tässäkin hetkessä. On hyvä kääntää välillä katse pois koronasta, muistaa jotain ihan muuta. Kannattaa myös pyrkiä yhteisissä kohtaamisissa etsimään pieniä ilon aiheita ja löytää mahdollisuus nauruun, kun se suinkin vain on mahdollista. Se, että ylläpidämme iloa ja toivoa on enemmän kuin tärkeää yksin ja yhdessä onnistumiselle juuri nyt.
Johanna Muuraiskangas
- Kirjoittava coach ja työyhteisövalmentaja, joka kirjoittaa ja luennoi elämän rosoista ja rohkeudesta, peloista ja pettymyksistä, osaamisesta ja onnistumisesta.
- Valmennustyössä Johanna keskittyy itsensäjohtamisen ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen sekä muutoksissa selviytymisen tukemiseen.
- ”Se, miten ihminen tuntee itsensä ja kohtaa toiset ihmiset, ratkaisee paljon työssä, johtamisessa ja koko elämässä. Todellinen kohtaaminen ja kohdatuksi tuleminen ovat työni teemoja ja näitä asioita olen pyrkinyt vuosien ajan vahvistamaan sekä omassa että asiakkaitteni elämässä.”
