Soija – hyvis vai pahis?

|
Jos soija on syypää Amazonin sademetsän polttamiseen, uskaltaako soijaa enää syödä lainkaan?

Kirjoittaja | Minska. Kuva | iStock & Minska

Soijantuonnin kieltäminen Suomeen nousi otsikoihin Amazonin sademetsäpalojen myötä alkusyksystä. Ministeri Jari Leppä ehdotti, että Suomen pitäisi pyrkiä täysin soijattomaksi, mutta tarkensi myöhemmin, että soijattomuus koskisi ainoastaan rehun käyttöä. Kansanedustaja Mikko Kärnä puolestaan vaati koko EU:n laajuista tuontikieltoa brasilialaiselle lihalle ja soijalle. 

Kuinka paljon soijaa kulutamme?

Maailmanlaajuisesti vain kuusi prosenttia kaikesta viljellystä soijasta päätyy suoraan ihmisten ravinnoksi. Suurin osa käytetään tuotantoeläinten rehuksi. EU-kansalainen kuluttaa kuitenkin keskimäärin 61 kiloa soijaa vuodessa, pääosin lihan ja kananmunien kautta eli ns. piilosoijana. 

Miksi rehusoija on pahasta, mutta tofun syöminen ok?

WWF:n lihaopas kehottaa välttämään eteläamerikkalaista ja muista EU-maista kuin Ruotsista tuotua nautaa, vastuuttomalla soijalla ruokittua sikaa ja kanaa sekä sillä tuotettuja kananmunia, mutta suosittelee kuitenkin suosimaan ruokavaliossa erilaisia soijatuotteita, kuten tofua, tempehiä ja soijarouhetta. Eikö tämä ole ristiriitaista? Soijaa käytetään rehussa siksi, että se on tuottoisa ja monipuolinen palkokasvi. Kun soijaa käytetään rehuna, sitä kuluu useita kiloja yhtä tuotettua lihakiloa kohti. Jos soija käytetään suoraan ihmisravinnoksi, se on huomattavasti tehokkaampaa resurssien käyttöä ja yhdestä soijakilosta riittää ravintoa merkittävästi isommalle ihmismäärälle kuin silloin, jos soija syötetäänkin ensin tuotantoeläimelle, jonka sitten syömme. Lihansyönnin yleistyminen on myös yksi syy siihen, miksi Etelä-Amerikassa raivataan jatkuvasti lisää metsiä soijapelloiksi tai laidunmaiksi.

Uskaltaako soijaa syödä?

Soijan terveellisyydestä on liikkunut vuosikausia erilaisia huhuja ja urbaanilegendoja. Yksi sitkeimmistä liittyy soijan sisältämään estrogeeniin ja sen vaikutuksiin erityisesti poikalapsissa. Sitkeä huhu väittää, että soijan syönti laskisi miesten testosteronitasoa tai lisäisi naishormoni estrogeenin tuotantoa. Kliinisessä tutkimuksessa nämä väitteet on kuitenkin kumottu. Soijaa pitäisikin syödä aivan valtavia määriä, jotta sen käytöstä olisi enemmän haittoja kuin hyötyjä.

Soijalla on tutkimuksissa osoitettu olevan paljon terveysvaikutuksia ja se on lisäksi hyvin edullinen proteiininlähde.

Geenimanipulaatio huolestuttaa

Toinen epäselvyys liittyy geenimanipulaatioon. Geenimanipulaatiossa tai geenimuuntelussa geeninpätkä rakennetaan keinotekoisesti laboratorio-olosuhteissa pyrkien parantamaan tuotteen, esimerkiksi kasvin, ominaisuuksia, sietokykyä säätilanvaihteluille tai tuholaisia vastaan. GM-soijan suurimmat riskit liittyvät runsaaseen torjunta-aineen käyttöön, jolle soijakasvi on jalostettu vastustuskykyiseksi, mutta joka köyhdyttää ja saastuttaa maaperää pitkään käytettynä. Geenimuuntelu on vielä sen verran uutta, että sen vaikutuksista ihmiskehoon ravinnon muodossa ei olla varmoja. Ostamalla luomusoijaa varmistat, että tuotantoprosessissa ei ole käytetty geenimanipulaatiota.