Ruoka on helppo keino vaikuttaa

Sillä, mitä syöt, on suuri merkitys paitsi omalle terveydellesi myös planeettamme hyvinvoinnille. Kolmannes yksilöiden aiheuttamista päästöistä on peräisin syömästämme ruoasta. Koska me kaikki syömme noin 35 ateriaa viikossa, on meillä ruokavalintojemme kautta mahdollisuus vaikuttaa isossakin mittakaavassa.

Kirjoittaja Ami Värtö


Vaikka alkuun saattaa tuntua, että ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi ja ilmastoystävällisemmäksi on vaikeaa, sen ei missään nimessä tarvitse olla niin. Hiljaa hyvä tulee pätee myös ruokavalion muutosten suhteen. Kun etenemme askel kerrallaan ja teemme pieniä parannuksia emmekä pyri haukkaamaan liian suurta palaa kerralla, ei tehtävä ole lainkaan mahdoton. Jo pienillä henkilökohtaisilla muutoksilla saamme isoja vaikutuksia aikaan, kun mukana on iso joukko suomalaisia. Ruoka onkin siinä mielessä helppo keino vaikuttaa, että meillä on päivän aikana monta tilaisuutta valita paremmin.

Yksi askel ja annos kerrallaan

Aamiaisella voit keittää puuron lehmänmaidon sijasta kaurajuomaan, kahvin sekaan voit valita kaurajuoman ja kenties jopa joskus voit vaihtaa kahvin teehen tai kahden kupillisen sijaan juoda vain yhden kupillisen kahvia. Lounaalla voit valita lihaa sisältävän vaihtoehdon sijasta kasvisversion, joita onneksi saa jo lähes jokaisesta lounaspaikasta ja riisin sijasta valitakin lisukkeeksi ilmastoystävällisemmän perunan.

Jos syöt välipalaksi leipää, vaihda leikkele/juusto kasvisversioon tai hummukseen. Tai pyöräytä herkullinen smoothie satokauden hedelmistä ja marjoista ja vaihda mahdollinen rahka tai jogurtti kaura- tai soijaversioon. Kourallinen pähkinöitä ja satokauden hedelmä on mainio ja ravitseva välipala ja helppoudessaan ylivertainen.

Jokainen ateria on uusi mahdollisuus valita paremmin

Päivällisellä korvaa mahdollinen liha tofulla / härkiksellä / nyhtiksellä / kaurapalalla / linsseillä / pavuilla / soijarouheella tai mieti, voisiko lihan vain yksinkertaisesti jättää pois. Moni ruoka ei lihaa kaipaa eikä sitä ole välttämättä pakko korvata millään. Ylipäätään suomalaiset saavat liikaa proteiinia, joten jokaisessa ruoassa ei ole pakko olla varsinaista proteiinipitoista pääraaka-ainetta. Esimerkiksi täysjyvävilja sisältää jo itsessään proteiinia tai pastaruoassa pastaksi voi valita proteiinipitoisen kikherne- tai linssipastan.

Pienin askelin kohti hyvää elämää

Emme halua, että kenenkään pyrkimys olisi syödä “täydellisen ilmastoystävällisesti”, sillä sellaista ruokavaliota on oikeastaan mahdotonta edes koostaa. Sen sijaan tavoitteemme on, että yhdessä pyrimme tekemään päivittäin ja viikoittain joitakin pieniä parempia valintoja, ehkä ensin yhden, sitten pikku hiljaa toisen ja kolmannen. Lopulta uusista tavoista vähitellen muodostuu rutiineja ja voimme todeta, ettei se todella ollutkaan niin vaikeaa.