Puhtia speltistä

|||
Speltti on viljojen aatelia, jolla on helppo rikastaa ja monipuolistaa omaa ruokavaliota. Speltin sisältämä rauta, erilaiset hivenaineet, B-vitamiinit ja terveelliset kuidut tekevät speltistä ravintoainepommin.

Kaupallinen yhteistyö | SunSpelt. Kirjoittaja | Annika Havaste. Kuvat | SunSpelt

Alkuvehnä, speltti - suoranainen supervilja

Spelt, eli speltti, on mainio lisä ruokavalioon, sillä siinä on paljon rautaa ja muita hivenaineita, B-vitamiineja, sekä terveellistä kuitua. Toisin kuin muut viljakasvit, speltti sisältää myös kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja.

Vaikka moni karttaa viljaa erilaisten ruokavalioiden takia, ei vilja ole ainoastaan pahasta. Vaikka ”valkoista”, eli kuorittua viljaa kannattaa välttää täysin, on täysjyväisillä viljoilla, kuten ravinteikkaalla speltillä, perusteltu paikkansa useimpien ruokavaliossa.  

Spelttiä käytetään paljon Saksassa, jossa sen nimi on Dinkel. Suomessakin speltillä on uskollinen ja lisääntyvä käyttäjäkunta, sillä speltti on hyvän makuista ja sitä voi käyttää monipuolisesti kaikenlaisessa leivonnassa ja ruoanlaitossa.

Spelttiä on saatavana monessa muodossa, kuten erilaisina jauhoina, jyvinä, leipänä, muroina ja pastana.

“Speltti on mainio terveellinen ja herkullinen vaihtoehto. Kokeile sitä leivonnassa ja valmista vaikkapa kuiturikas puuro ja herkullinen risotto.”

Speltti on ikivanha, arvostettu viljalaji, jota on käytetty ravintona tuhansia vuosia, kuten muitakin vehnäsuvun viljoja. Eurooppaan speltti rantautui pronssikaudella. Spelttiä kutsutaan monesti myös alkuvehnäksi ja nykyinen vehnä polveutuu speltistä. Speltti on kuitenkin hyvin erilainen vilja kuin nykyinen vehnä. Sitä ei ole jalostettu niin pitkälle kuin nykyisiä vehnälajikkeita, joten se voi sopia sillekin, joka saa erilaisia suolisto- tai muita oireita vehnästä. Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin muistaa, että keliaakikot ja gluteenille herkät eivät voi syödä spelttiä. Se ei myöskään käy FODMAP-ruokavalioon, jota noudatetaan ärtyneen suolen oireyhtymässä. 

Kuitupitoinen ravintoainepommi

Speltistä saadaan muun muassa rautaa, jota tarvitaan hapen kuljettamiseen elimistössä hemoglobiinin osana. Speltin sisältämää sinkkiä tarvitaan muun muassa elimistön tuhansien elimistön toiminnan mahdollistavien entsyymien osana. Magnesium puolestaan on tärkeä hermostolle ja stressi lisää sen tarvetta. B-ryhmän vitamiinit auttavat jaksamaan, sillä niillä on tehtävänsä solujen energiantuotannossa ja hermoston toiminnassa. B-ryhmän vitamiineilla on valtavasti tehtäviä elimistössä ja niiden riittävä saanti tuntuu hyvänä olona ja virkeytenä. B-vitamiineja pitää saada joka päivä ravinnosta.

Täysjyväinen vilja painii aivan eri sarjassa ravintoaineiden osalta, kuin kuorittu, valkoinen vilja. Siksi kannattaakin valita speltti useimmiten täysjyväisenä. Täysjyvä sisältää nimensä mukaisesti viljanjyvän kaikki osat, joten jyvän kasvuaan varten varaamat hivenaine- ja vitamiinivarastot saadaan talteen. 

Kuoritussa viljassa on hyvin vähän hivenaineita ja vitamiineja jäljellä, koska jyvän ydinosa ei sisällä niitä, vaan lähinnä tärkkelystä. Tärkkelys taas on ihmisen elimistössä kuin sokeria ja nostaa verensokerin nopeasti korkealle, joka on usein toistuvana ilmiönä erittäin haitallista terveydelle.

Täysjyvävilja sulaa ja imeytyy hitaammin, joten se nostaa verensokerin loivemmin. Tämä pitää yllä kylläisyyttä ja ehkäisee ruuan jälkeistä väsähtämistä ja lihomista.

Kuitua terveydelle ja suoliston hyvinvointiin

Speltissä on runsaasti erityyppisiä kuituja, joilla on omanlaisiaan terveysvaikutuksia. Kuitujen mukana tulee myös elimistöä suojaavia aineita, jotka toimivat antioksidantteina. 

Speltin kuidut toimivat kuin lakaisin ihmisen suolistossa. Kuituaines imee itseensä haitallisia aineita, jolloin ne saadaan poistettua kehosta tehokkaasti. 

Kuitupitoinen ruokavalio auttaa myös pitämään kolesteroliarvot kurissa. Kuituaines sitoo LDL- kolesterolia, mutta ei vähennä hyödyllisen HDL-kolesterolin määrää.  Runsaskuituinen ruokavalio on myös verenpainetta alentava tekijä. Speltti toimii hyvin yhtenä osana kuitupitoista, terveellistä ruokavaliota, jolla on mahdollista ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja.

Erittäin tärkeä kuitulaji on imeytymätön kuitu, joka ei nimensä mukaisesti imeydy ohutsuolessa, vaan päätyy paksusuoleen. Siellä se ruokkii suoliston hyviä bakteerikantoja, sillä liukenematon kuitu toimii niiden ravintona.  Siksi kannattaakin valita speltti useimmiten täysjyväisenä. Liukenematon kuituaines myös ehkäisee ummetusta, joka voi jatkuessaan muuttaa suoliston bakteerikantaa epäedullisesti.

Miten spelttiä voi käyttää?

Spelttiä voi käyttää jyvänä ja valmistaa siitä lisäkkeen aterialle riisin tai pastan sijaan. Spelttijyvästä voi myös valmistaa ihanan, huippuravinteikkaan puuron vaikkapa kasvimaitoon. 

Valmiit spelttituotteet ovat helppoja ja terveellisempiä valintoja tavanomaisen pastan tai murojen sijasta.

Speltistä valmistuvat myös ihanat, terveelliset leivonnaiset ja letut. Spelttiä voi käyttää kaikenlaisessa leivonnassa – jauhoista on erilaisia versioita eri tarpeisiin. Jyviä voi myös itse jauhaa jauhoksi, jolloin jauho on mahdollisimman tuoretta.