Planetaarinen ruokavalioni, hyvinvoiva arki ja yksilön vastuu

Olemme Minskan ensimmäisen viikon aikana nostaneet vahvasti esille erilaisia artikkeleita ruokavalion osuudesta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Planetaarinen eli ilmastoystävällinen ruokavalio -artikkeli kävi läpi globaalin ruokavalion nykytilaa ja mihin suuntaan meidän pitäisi mennä (huom! planetaarinen ruokavalio ei vaadi täydellistä kieltäytymistä yhdestäkään raaka-aineesta!), Ruoka on helppo keino vaikuttaa -artikkeli kannusti pieniinkin muutoksiin ja Liha versus lihankorvikkeet -artikkelissa vertailimme suomalaisten rakastamaa jauhelihaa lukuisiin eri kasviproteiineihin. Miten sitten itse suhtaudun ruokaan ja ympärillä olevaan muutokseen?

Arkipäiväisillä valinnoilla voi vaikuttaa

Itse ajattelen, että yksilön rooli ison muutoksen aikaansaamiseksi on todella merkittävä. EAT-Lancetin mukaan globaali ruoantuotanto tuottaa jopa kolmanneksen kaikista kasvihuonepäästöistä. Jokaisella meillä on mahdollisuus vaikuttaa maailman tilanteeseen arkipäiväisillä valinnoilla. Se tuntuu monesta kuitenkin jotenkin todella hankalalta ja vastarintaakin on havaittavissa.

Mitä jos kääntäisimme tässä kohtaa ajattelun meihin itseemme? Onko nykypäivän ruokavalio meille hyvinvointimme ja terveytemme kannalta optimaalisin? Saammeko ruoastamme tarpeeksi ravintoa, vitamiineja ja energiaa, jotta voisimme elää arkeamme kaikista parhaimmalla tavalla? Mikäli ilmastonmuutos tuntuu käsitteenä liian kaukaiselta, olisiko oma hyvä olo helpompi asia ottaa pohdintaan?

”Lihaisesta naisesta” kasvisruoan kokkaajaksi

Jos ihan rehellinen olen, omalla kohdallani muutos meni juurikin noin päin. Aloitin muutokseni hyvin itsekkäästi, itsestäni käsin. Olin tunnettu ystäväpiirissäni varsin ”lihaisena naisena”. Mökkivieraat pääsivät aina nauttimaan entrecote-pihvejä ja välipalaksi napsin mieluummin prosessoitua leikkelettä kuin esim. marjaisaa smoothieta. Omalla muutoksen polullani ihan ensimmäiseksi ruokavaliostani jäi liha pois. Ruokaa söin edelleen yhtä paljon, ellen enemmänkin, mutta lisäsin aluksi kalan ja kasvisten määrää huomattavasti.

Huomasin sen vaikutuksen hyvin nopeasti elimistössäni. Kalan ja kasvisten lisääminen aiheutti lähes automaattisesti myös sen, että söin vähemmän prosessoituja ruokia. En enää vain lämmittänyt ruokiani, vaan opettelin kokkaamaan (taito, jolla en ole voinut koskaan ylpeillä saavutuksissani). Oloni keveni ja kiinnostukseni parantaa energiatasojani nousi entisestään.

Enemmän marjoja, vihanneksia ja hedelmiä

Ehkä isoin muutos oman hyvinvointini kohdalla oli käsittelemättömien marjojen, vihannesten ja hedelmien lisääminen ruokavaliooni, sekä tuorepuurojen ottaminen mukaan päivittäisiin aterioihini. Aloitan aamuni kulhollisella edellisenä iltana valmistamaani helppoa tuorepuuroa, jonka ohessa syön ison kulhollisen marjoja. Päivän aikana syön välipalaksi erilaisia pähkinöitä, raakapatukoita tai hedelmiä, ja arkeeni kuuluu myös erilaiset smoothiet, joko marjaisina tai viherversioina. Käytän myös ahkerasti mehukonetta, jolla valmistan säännöllisesti vihermehuja. Näiden teho arkeni buustaajana on aivan suunnaton.

Kun elimistö alkaa tottua tämän tyyppiseen, ravintorikkaaseen ja puhdistavaan ruokaan, alkaa se janoamaan sitä lisää entistä enemmän. Tästä konkreettisena esimerkkinä pakastin juuri talven varalle pelkästään omaan käyttööni yli 50 kg marjoja ja ainakin kymmenisen kiloa sieniä. Aivan mieletöntä lähiruokaa ja ah niin hyvää kropalleni! 🙂

Kun perusta on kunnossa, mistään ei tarvitse kieltäytyä totaalisesti

En harrasta enää tänä päivänä mitään kuureja, en laske kaloreita, enkä itse asiassa edes mieti enää niin suuresti ruokaa, sillä ruokavalioni perusta on niin kunnossa. Liha on ainut ruokalaji, josta kieltäydyn itse täysin, kalaa/merenherkkuja syön muutaman kerran viikossa, maitotuotteista syön ainoastaan vähän voita ja tiettyjä hapatettuja lampaan- tai vuohenmaitotuotteita (olen korvannut perinteiset maitotuotteet kaura-, soija- tms. uusilla vaihtoehdoilla) ja lisätyn sokerin määrä, mitä suuhuni laitan, on todella pieni.

En kuitenkaan kuole, jos kylässä ollessani tarjoilupöydästä ei löydy oman ruokavalioni vaihtoehtoja ja otan palan juustokuorrutettua piirakkaa, ja saatan joskus tilata itsekin ravintolasta jonkun herkun, joka sisältää ainesosia, joita ei normaaliarjessani näy. Kun iso kuva on kunnossa, se näkyy ja tuntuu arjen jaksamisessa ja hyvinvoinnissa. Lähtökohtaisesti ajattelen, että mistään ei tarvitse kieltäytyä totaalisesti, kun perusta on kunnossa.

Kasviksia ja uusia makuja maisteluun pienestä saakka

Aikuisen ihmisen on helppo tehdä itse muutoksia, kun tieto terveys- ja ympäristöasioista karttuu. Sen sijaan lapsien kohdalla tilanne on toinen. Jos lapsi on tottunut syömään sitä perinteistä jauhelihaa ja kanaa lähes joka aterialla, juomaan litran lehmänmaitoa päivässä ja näkemään kasviksia vain markettien hevi-osastoilla, on luonnollista, ettei hän osaa ruokapöytäänsä muuta kaivatakaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että meillä aikuisilla on tässä iso vastuu tulevien sukupolvien terveyden ja hyvinvoinnin, sekä planeettamme ilmaston kannalta ottaa ohjat käsiin.

Lapsella menee usein 15–20 kertaa uuden maun tai ruokatottumuksen opetteluun, mutta meillähän on loppuelämämme aikaa opetella! Kannustankin jokaista vanhempaa miettimään koko perheen osalta sitä, millaista ruokaa arjessanne tarjoillaan. Tulipa ajattelu sitten terveyden tai ilmaston näkökulmasta, kasvisten lisäämisellä mihin tahansa ruokavalioon ei voi olla kuin positiivinen vaikutus.

Helpot arkiruoat kaikkien saataville

Kun suunnittelimme Minskan palveluita, törmäsimme monesti kommentteihin siitä, miten kasvisruoan valmistaminen on vaikeaa. Helppojen arkiruokien tekeminen kasvipohjaisena tuntui monesti todella haastavalta. Mistä löytää reseptit ja raaka-aineet? Tämän pohjalta rakensimme Minskan helpot arkiruoat -konseptin. Tuomme joka sunnuntai sosiaalisen median kanaviimme viikon viisi helppoa ja nopeaa kasvisruokareseptiä ostoslistoineen. Mikä onkaan helpompaa kuin kävellä kauppaan valmiin suunnitelman kanssa ja alkaa vain suorittamaan näitä pitkin viikkoa! Tai poimia näistä edes kolme perheelle parhaiten sopivaa vaihtoehtoa, ja aloittaa lihan vaihtaminen kasviksiin siltä tasolta.

Kun jokainen meistä tekee muutoksia, edes pieniä, on isossa kuvassa muutos valtava. Se on meidän tavoitteemme, saada miljoona suomalaista vähentämään liha- ja maitotuotteiden kulutusta, terveytemme ja ilmastomme tähden. Analytiikkamme perusteella voimme jo todeta, että sivustomme ehdottomia suosikkiosioita on juurikin Minskan arkiruokareseptit. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin yhteistä matkaa!  

Lähteet:
The EAT-Lancet Commission on Food, Planet, Health

Katso aikaisemmat blogipostaukseni

Psst!

Haluatko saada Minskan viimeisimmät vinkit ja päivitykset suoraan sähköpostiin?
Tilaa uutiskirje!
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.