Liha versus lihankorvikkeet?

Suomalaiset syövät keskimäärin 80 kiloa lihaa vuodessa – se on yli puolet enemmän lihansyöntimäärästä 60-luvulla. Lihalla on vankka asema suomalaisessa ruokakulttuurissa niin ravitsemuksellisesti, sosiaalisesti kuin kulttuurisesti ja lienee siksi vaikea vähennettävä. Nykypäivänä on tarjolla erittäin monipuolisesti erilaisia lihankorvikkeita, joihin siirtyminen voi olla yllättävänkin helppoa. Lue, mitä hyvää saat aikaan, kun korvaat lihan kasviproteiinilla.

Kirjoittaja | Sanna Hiltunen


Lukemattomia etuja lihan korvaamisesta kasvisperäisellä ruoalla

Lihansyönnin vähentäminen on kannattavaa niin terveyden kuin ympäristön kannalta. Syömämme ruoka aiheuttaa yhtä paljon päästöjä kuin liikenne eli noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Lisäksi eläinperäisten tuotteiden valmistus rasittaa ilmastoa, kuluttaa vettä jopa 70 % kaikesta ihmisen käyttöön ottamasta vedestä sekä tuhoaa sademetsiä. Lihantuotantoketju kuluttaa paljon resursseja, kuten ravinteita, maa- pinta-alaa, energiaa sekä vesivaroja.

Punaisen lihan kova rasva rasittaa sydäntä ja verisuonia kertymällä valtimoiden seiniin. Lihansyönti voi myös lisätä virtsakiviä, sillä lihan eläinvalkuainen sisältää puriini-nimistä yhdistettä, joka lisää virtsakivien riskiä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lihan korvaaminen edes osittaisella kasvisperäisellä ruoalla ruokavaliossa vaikuttaa suotuisasti ihmisen terveyteen sekä ympäristöön.

Välttämättömät aminohapot myös kasviproteiineja yhdistämällä

Proteiinit rakentuvat aminohapoista, joita ruoasta saatavia välttämättömiä aminohappoja löytyy sekä eläin- että kasvikunnan tuotteista. Kaikki välttämättömät – eli ruuasta saatavat – aminohapot löytyvät kasviproteiineista ainakin soijasta, hampusta, nyhtökaurasta ja hummuksesta. Yhdistämällä kasviproteiineja ja syömällä monipuolisesti onnistut varmasti saamaan kaikki välttämättömät aminohapot.

Tässä artikkelissa on vertailtu eri kasviproteiinien ravitsemuksellisia eroja perinteiseen sika-nauta jauhelihaan, joka on yksi käytetyimpiä ruoka-aineita Suomessa. Vertailuarvot ovat Finelistä, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.

Jauheliha versus härkis

Härkis päihitti jauhelihan kuitupitoisuudessa, magnesiumin ja kalsiumin määrässä, kun taas rasvaa härkiksessä oli 20 grammaa vähemmän. Härkiksen suolapitoisuus sen sijaan oli reilusti jauhelihaa korkeampi.

Liha vs. lihankorvikkeet | Minska artikkeli

Jauheliha versus nyhtökaura

Nyhtökaura oli selvä voittaja kuitupitoisuudessa ja magnesiumin määrässä. Myös proteiinipitoisuus nousi jauhelihan proteiinipitoisuutta korkeammaksi ja rasvan määrä jää reilusti alhaisemmaksi. Nyhtökaura on myös aminohappokoostumukseltaan täydellinen proteiini.

Liha vs. lihankorvikkeet | Minska artikkeli

Jauheliha versus tofu

Tofun kalsiumin määrä oli 683 milligrammaa kun taas jauhelihassa vastaava määrä on vain 14,5. 100 grammaa tofua vastaa kalsiumin määrältään 85 % aikuisen päivittäisestä kalsiumin saannista. Tofu päihittää jauhelihan myös kuidun ja magnesiumin määrissä. Tofussa proteiinimäärä jää vain hieman jauhelihan proteiinipitoisuutta alhaisemmaksi.

Liha vs. lihankorvikkeet | Minska artikkeli

Jauheliha versus soijarouhe

Jauhelihaan verrattuna soijarouheella on selvä etulyöntiasema kuidun, kalsiumin ja magnesiumin määrissä. Soijarouheessa ei itsessään ole lisättyä suolaa ja sen rasvapitoisuus on vain yhden gramman. Myös proteiinipitoisuudessa soijarouhe jää jauhelihasta jälkeen vain muutaman gramman.

Liha vs. lihankorvikkeet | Minska artikkeli

Yhteenvetona voidaan todeta, että kasviproteiinit ovat jauhelihaan verrattuna ravintorikkaampia, kuitupitoisempia sekä niiden rasvan ja suolan määrä jää jauhelihaa pienemmäksi.

Lähteet:

WWF-lehti 1/2016: Vähemmän lihaa lautaselle

Karita Koskelainen, Pro gradu -tutkielma, 2019, Helsingin yliopisto: Lihansyönnin vähentäminen lapsiperheissä.

Poimi reseptit nyhtökaurasta, härkiksestä, tofusta ja soijarouheesta

Katso lisää