Kaupallinen yhteistyö | Vaasan Kirjoittaja | Minska Kuvat | iStock & Minska
Ruokahävikki on asia, josta voi tuskin koskaan puhua liikaa. On arvioitu, että globaalisti jopa 1/3 tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Ruokahävikkiä syntyy tuotantoketjun kaikissa vaiheissa, mutta eniten kotitalouksissa. Hävikkiviikon tilastojen¹ mukaan jopa 6 % kotitalouksien ostamasta ruoasta päätyy roskiin. Kun heitämme ruokaa roskikseen, heitämme samalla hukkaan selvää rahaa. Lisäksi hävikkiin joutuva ruoka on tuotettu täysin turhaan eli koko sen tuotantoketjun päästöt ovat menneet hukkaan. Jos ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Suunnittele, ennakoi, osallista
Monessa asiassa onnistumisen salaisuus piilee hyvässä suunnittelussa. Tämä pätee myös hävikin välttelyssä, ja suunnittelun tarve korostuu hektisessä lapsiperhearjessa. Kun suunnittelee viikon ruokalistan etukäteen, katsoo mitä kaapeista jo löytyy – ja etenkin, löytyykö sieltä jotain sellaista, joka uhkaa mennä vanhaksi – kirjoittaa kauppalistan ja ostaa vain sellaista, mikä varmasti tulee syötyä, pääsee jo pitkälle. Myös ruokahuolto helpottuu suunnitelmallisuudella. Koko perhe kannattaa ottaa mukaan ruokalistan suunnitteluun, jolloin päivällispöytään päätyvät ruoat maistuvat suuremmalla todennäköisyydellä useammalle syömärille.
Listan avulla hävikin jäljille
Jos oman hävikin jäljille tuntuu olevan vaikea päästä, jääkaapin oveen voi myös laittaa lapun, johon kirjataan kaikki hävikkiin joutuva ruoka. Listaa tutkailemalla on mahdollista päästä käsiksi ongelman ytimeen eli siihen, mistä syistä hävikkiä syntyy ja mitkä ruoat useimmiten hävikiksi joutuvat. Kun tietää ongelman syyn, on sen ehkäisyynkin helpompi puuttua. Ostetaanko ruokaa liikaa, hautautuvatko ruoat jääkaapin perälle, eikö kukaan halua syödä kaksi päivää vanhaa spagettia, ostetaanko vihanneksia ja hedelmiä kaupasta vain tavan ja terveellisyyden tavoittelun vuoksi, vaikka todellisuudessa ne tahtovat jäädä kotona syömättä?
"Kun tietää ongelman syyn, on ongelman ehkäisyyn helpompi puuttua."
Parhaimmillaan listan avulla kysymyksiin löytyy vastauksia ja listaaminen auttaa hahmottamaan eri raaka-aineiden ja ruokien menekkiä.
Lisääkö vauva hävikkiä?
Jos perheessä on vasta kiinteisiin ruokiin tutustuva vauva, kannattaa hävikin minimointi pitää koko ajan mielessä. Laittamalla tarjolle vain pieniä määriä ruokaa kerralla ja syömällä itse tähteet saa vältettyä jo melko suuren osan hävikistä. Kannattaa siis tarjota lapselle ruokia, jotka maistuisivat itsellekin, jotta tähteet voi syödä hyvällä ruokahalulla. Ylijääneet hedelmä-, marja- ja kasvissoseet voi myös käyttää vaikka smoothien seassa. Vaikka pienen vauvan kanssa hävikkiä ei täysin voi välttää, niin sitä voi monin keinoin vähentää – muistaen samalla pikkuvauva-ajan väliaikaisuus ja armollinen suhtautuminen myös hävikkiasiaan tuona lyhyenä ajanjaksona elämässä.
"Ylijääneet hedelmä-, marja- ja kasvissoseet voi käyttää vaikka smoothien seassa."
Luota aisteihisi: parasta ennen on suurella todennäköisyydellä hyvää vielä päiväyksen jälkeenkin
Päiväysten kanssa ei kannata olla ylitarkkana. Parasta ennen -päiväys tarkoittaa juuri sitä, mitä siinä lukee: parasta ennen, mutta suurella todennäköisyydellä hyvää vielä päiväyksen jälkeenkin. Katso, haista ja maista – jos tuote vaikuttaa olevan kaikin puolin kunnossa, niin sitä se myös luultavimmin on. Viimeinen käyttöpäivä -merkinnän suhteen on syytä olla tarkempi, sillä kyseisellä merkinnällä varustetut tuotteet ovat helpommin pilaantuvia. Toiset ovat tarkempia siinä, että lapselle ei anneta päivääkään päiväyksen ylittäneitä tuotteita, mutta periaatteena voi myös pitää, että mitä syö itse, sitä voi lapsikin syödä.
Pakastin pelastaa hävikin – ja kiireisen päivän
Pakastin on oivallinen apuväline hävikin torjunnassa. Jos jotain ruokaa tulee valmistettua liian iso satsi, laita saman tien annos tai pari pakastimeen. Paitsi että ehkäiset näin ruoan joutumisen roskikseen, saat hätävararuoan päivälle, jolloin ruoanlaittoon ei ole aikaa tai energiaa. Jotta pakastamisesta on hyötyä, on hyvä säännöllisesti pitää myös päiviä, jolloin syödään pakkaseen kertyneitä ruokia pois. Pakastamisen rinnalla toinen hyvä tapa säilöä tähteet on laittaa ne jääkaappiin läpinäkyvissä rasioissa (esimerkiksi tyhjissä lasisissa säilykepurkeissa), jolloin jääkaappiin kurkatessa näkee yhdellä silmäyksellä, mitä kaikkea kaappi pitää sisällään. Pakkauskokoon on fiksua kiinnittää huomiota: kilohinnaltaan halvemmat jättipakkaukset kannattaa jättää kauppaan, jos vaarana on, että osa paketin sisällöstä jää kuitenkin syömättä.
Hyödynnä kaikki syömäkelpoiset osat
Ruoanlaiton yhteydessä syntyy helposti hävikkiä ihan puhtaasta tietämättömyydestä tai vanhoista tottumuksista. Moni esimerkiksi heittää kukka- ja parsakaalin varret suoraan biojätteeseen, vaikka ne ovat yhtä lailla syötäviä osia kuin kukinnotkin. Monet hedelmät ja vihannekset voi myös syödä kuorineen hyvin pestyinä, jolloin hävikkiä syntyy vähemmän. Puuroa taas tulee usein keitettyä vähän liikaa, mutta onneksi puurontähteet on helppo upottaa vaikka smoothien sekaan tai sämpylä-, rieska-, pannari- tai lettutaikinaan.
Pro-vinkki edistyneille hävikinvälttelijöille ja sellaisiksi haluaville: kerää vihannesten kuoret ja muut sellaisenaan syötäväksi kelpaamattomat osat rasiaan tai pussiin, jota säilytät pakastimessa. Kun vihannesten rippeitä on kertynyt hyvänkokoinen satsi, kippaa ne kattilaan ja lisää vettä sen verran, että kasvikset peittyvät. Keittele vähintään tunnin verran. Halutessasi lisää joukkoon mausteita oman maun mukaan. Keittämisen jälkeen siivilöi sattumat pois ja sinulla on valmista, terveellistä ja lisäaineetonta kasvislientä esimerkiksi keittojen tai pataruokien liemeksi. Liemen voi hyvin myös pakastaa sopivan kokoisina annoksina pienissä pakasterasioissa tai jääpalamuoteissa.
12 miljoonaa kiloa leipää roskikseen
Leipää me suomalaiset heitämme roskikseen erityisen ahkerasti. Leipähävikkiä syntyy jopa 12 miljoonaa kiloa vuodessa. Moni kauhistelee leipäpussien aiheuttamaa muovijätettä, mutta muovilla on kiistämätön paikkansa hävikin torjunnassa. Muovi suojaa leipää ja säilyttää sen herkullisena pidempään auttaen näin ollen hävikin ehkäisyssä. Yhden roskiin heitetyn leipäpalan ilmastovaikutus on suurempi kuin muovisen leipäpussin! Leipäpussin voi lisäksi käyttää uudelleen esimerkiksi eväspussina, ja lopuksi sen voi kierrättää muovinkeräykseen.
"Yhden roskiin heitetyn leipäpalan ilmastovaikutus on suurempi kuin muovisen leipäpussin"
Pakasta tuoreena, nauti lämpimänä
Jotta leipä päätyisi biojätteen sijasta parempiin suihin, tässä vielä pari vinkkiä leipähävikin ehkäisemiseksi.
Ensinnäkin: pakastin! Pakastaminen kannattaa ottaa tavaksi jo siinä vaiheessa, kun saapuu tuoreen leivän kanssa kaupasta kotiin. Jos tiedät, että lähes poikkeuksetta osa leivästä uhkaa kuivahtaa pakettiin tai jäädä muuten vaan syömättä, kun seuraavana päivänä kotiin ostetaan tuoreempaa leipää, kannattaa osa leivästä pakastaa heti tuoreeltaan. Pakastimesta leipää on näppärä sulatella tarpeen mukaan pala kerrallaan. Kun jäisen leivän käyttää paahtimen tai mikron kautta, saa nautiskella aivan tuoreen oloista lämpimäistä.
Hävikistä hyötykäyttöön
Jo hieman kuivahtaneen leivän voi murskata korppujauhoiksi ja käyttää leivonnassa tai ruoanlaitossa. Vaaleasta leivästä syntyvät myös herkulliset köyhät ritarit. Leivän voi kuutioida ja paistaa krutongeiksi, jotka maistuvat keiton tai salaatin päällä. Leipäviipale toimii myös näppäränä sosekeiton suurustajana.
Leipä voi olla myös näppärä apuri muun ruokahävikin torjunnassa. Sujauta rukiisen hot dog -sämpylän väliin hävikkivaarassa olevat ainekset ja hävikki muuttuu koko perheelle kelpaavaksi herkuksi! Esimerkiksi nahistuneet porkkanat voi vielä pelastaa porkkanahodarin reseptillä. Hodarin väliin sopivat myös monet jääkaapin perukoille unohtuneet kastikkeet sekä täytteet, kuten falafelpullat. Kaikenlaiset kasvikset ilahtuvat päästessään eväsleivän väliin vaikkapa tofukokkelin kaverina.
Käytä siis rohkeasti luovuuttasi taikoessasi hävikistä herkkua! Mielikuvitusta käyttämällä ja pienellä viitseliäisyydellä kaikki tähteet on mahdollista hyödyntää ruoanlaitossa torjuen hävikkiä ja säästäen samalla rahaa sekä luontoa.
Lähteet:
1) Hävikkiviikko.fi
2) Infograafien datalähteet: Vaasan
