Itsemyötätunto – ole itsesi paras ystävä

Sympatia nähdään ihailtavana piirteenä ja omalle ystävälle tuen antaminen vastoinkäymisissä on itsestäänselvyys. Mutta miksi itsensä kohteleminen samalla tavalla voidaan joskus tulkita jopa heikkoudeksi? Itsemyötätunto on voimakas taito, jonka avulla elämä käy kevyemmin.

Kirjoittaja I Minska Kuvat I Unsplash ja iStock


Itsemyötätunto ei ole laiskuutta tai itsensä pälkähästä päästämistä. Se tarkoittaa, että kohtelet itseäsi kuin hyvää ystävääsi. Hyvä ystävä tukee, lohduttaa ja piristää, mutta tarpeen tullen toimii myös vankkana järjen äänenä. Käytämme paljon turhaa aikaa itsemme sättimiseen, vaikka toimivampi ratkaisu olisi antaa itselleen anteeksi ja jättää asia taakseen.

Jos itsensä rakastaminen tuntuu kaukaiselta, seuraavat kolme muistutusta voivat auttaa alkuun itsemyötätunnon harjoittamisessa.

1. Palaa tähän hetkeen

Hetkessä elämisestä tulee monelle mieleen meditointi. Meditointiin taas voi liittyä paljon negatiivisia merkityksiä: se voi tuntua työläältä ja pitkäveteiseltä. Tosiasiassa hetkeen keskittyminen ei vaadi lootuasentoon istumista, vaan sen voi tehdä bussissa tai työpäivän aikana. Lapset pystyvät luonnollisesti elämään hetkessä helpommin, mutta aikuisetkaan eivät ole täysin kadottaneet tätä taitoa – se on vain saattanut unohtua matkan varrella velvollisuuksien, vastuiden ja huolenaiheiden lisääntyessä.

Kun huomaat, että käyt läpi virheitäsi, murehdit tulevaa tai ahdistut huolista, palaa takaisin tähän hetkeen. Voit tehdä tämän hengittämällä kerran syvään sisään ja ulos ja muistuttamalla itsellesi, että tämä hetki on lopulta ainoa asia, joka sinulla tulee ikinä olemaan. Mikä helpottava oivallus tämä yksinkertaisuudessaan onkaan! Jos ajatuksesi ovat alati menneessä tai tulevassa, elämäsi tänään, NYT, menee helposti ohitse. Hetkeen palaaminen voi olla aluksi haastavaa, varsinkin silloin, kun häiriötekijöitä on paljon. Kun toistuvasti ankkuroit itsesi hengityksen avulla, taito paranee ja mennyt ja tuleva menettävät otteensa. 

Kuva I Unsplash

2. Tarkkaile ajatuksiasi

Monien mieli pitää alati ääntä: se käy läpi menneitä, suunnittelee tulevaa ja reagoi ärsykkeisiin. Mieli kommentoi kaikkea tapahtuvaa – tähän lukeutuvat myös omat ajatuksesi. Jos esimerkiksi teet virheen, saatat kritisoida itseäsi epäpäteväksi. Tämä saa aikaan surkean olon, joka puolestaan herättää ajatuksen, että itsesääli tekee sinusta heikon. Ilkeä noidankehä on valmis.

Varsinkin vaikeissa tilanteissa on tärkeää astua poukkoilevien ajatusten ulkopuolelle ja ymmärtää, että ne eivät ole yhtä kuin sinä. Voit katsoa ajatustesi tulevan ja menevän kuin ohikiitävien autojen, mutta sinun ei ole pakko nousta jokaisen kyytiin. Voit antaa niiden ajaa pois ilman tuomitsemista, ja sitten unohtaa ne. Näin sinulla jää aikaa tunnistaa tärkeä auto, kun se saapuu.

Tällainen ymmärrys mielen liikkeistä rauhoittaa yliajattelua ja parantaa lähestymistapaa tunteisiin. Voit ajatella itseäsi valppaana mielesi katselijana. Seuraavaksi, kun  kohtaat haastavan tilanteen, loitonna itsesi tapahtuman aiheuttamasta mielen hälinästä. Olemalla itsellesi armollinen poistat ongelmista turhan kitkan ja löydät ratkaisun selkeämmin.

3. ”Mitä minulle kuuluu?”

Törmäät hyvänpäiväntuttuusi kadulla. ”Mitä kuuluu?” hän kysyy. ”Ihan hyvää”, vastaat, ja ehkä valittelet töiden kiireitä ja kerrot viikonloppusuunnitelmistasi. Tämä keskustelu saattaa toistua samana, vaikka olisit onnettomampi kuin koskaan. Jokaiselle vastaantulijalle ei kannata avautua elämästään, mutta entä itselleen? Kuinka usein kuittaat huonon olosi samoin kuin edellä käydyn small talkin?

Uudenvuoden alun ei tarvitse jäädä ainoaksi hetkeksi, kun pohdit tavoitteitasi ja olotilaasi. Voit kuulostella tuntemuksiasi joka päivä esimerkiksi hampaita pestessäsi. Kysy itseltäsi: mitä minulle kuuluu oikeasti? Mitä voin tehdä tänään, että tuntisin oloni paremmaksi? Kun kohtaat tuntemuksesi usein ja ilman tuomitsemista, pärjäät elämän koettelemuksissa helpommin. Tiedät, että sinulla on aina joku, jolta saat tukea – itsesi.

Lue enemmän hyvinvoinnista